Suomi kärkisijalla kestävän kehityksen eurooppalaisessa maavertailussa

14.12.2021 11.26
Europe sustainable development report 2021 - kansikuva

Suomi on kärkisijalla vertailtaessa Euroopan maiden kestävän kehityksen tilaa, selviää tiistaina 14. joulukuuta julkaistusta Euroopan Kestävän kehityksen raportista (Europe Sustainable Development Report 2021). Aiemmin tänä vuonna Suomi sijoittui ykkössijalle suppeammalla datalla toteutetussa koko maailman maavertailussa. Suomen ohella maavertailun kärkikolmikossa ovat Ruotsi ja Tanska.

Ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n voimaantulon jälkeen Euroopan kestävän kehityksen kokonaiskehitystä kuvaava indeksi on kääntynyt negatiiviseen suuntaan. Tämä johtuu COVID-19 pandemiasta. Suomeen COVID-19-pandemia on vaikuttanut vähemmän kuin useimpiin muihin EU-maihin. 

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkalan mukaan on huolestuttavaa, että kokonaiskuva Euroopan kestävästä kehityksestä on kääntynyt negatiiviseksi. ”Koronapandemiasta aiheutuneet terveydelliset ja sosioekonomiset vaikutukset ovat kohdistuneet Euroopassa ja muualla maailmassa erityisesti haavoittuviin ryhmiin ja väestönosiin, kuten köyhiin, naisiin ja siirtolaisiin. Euroopan maiden tulee jatkaa päättäväisiä toimia koronapandemian selättämiseksi. Jokaisen maan tulee huolehtia siitä, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat toimeenpannaan tehokkaasti ja täysimääräisesti”, toteaa Pirkkala.

Raportin mukaan Euroopan suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät kestävään ruokavalioon ja ruoan tuotantoon, ilmastotoimiin, luonnon monimuotoisuuteen, sekä elinolojen yhdenmukaistamiseen maiden ja alueiden välillä. Raportti korostaa, että vaikka Eurooppa on globaalisti kestävän kehityksen edelläkävijä, se aiheuttaa muulle maailmalle huomattavia negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vaatteiden, tekstiilien ja nahkatuotteiden tuontiin EU:hun liittyy raportin mukaan vuosittain muualla maailmassa arviolta noin 375 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa ja 21 000 kuolemaan johtamatonta tapaturmaa. EU-maiden kulutustottumukset heikentävät ympäristön tilaa Euroopan ulkopuolella aiheuttaen mm. metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. 

Raporttiin sisältyvä ”Ketään ei jätetä” -indeksi kuvaa EU-maiden sisäistä eriarvoisuutta ja esimerkiksi tuloeroja sekä palveluiden ja mahdollisuuksien saatavuutta. Suomi on ”Ketään ei jätetä” -indeksin kärkimaita yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Raportti toteaakin, että kestävän kehityksen edistäminen ja eriarvoisuuden kaventaminen vahvistavat toinen toisiaan. 

Pirkkalan mukaan EU:n ja jäsenmaiden kestävän kehityksen haasteet eivät ratkea yksittäisillä täsmätoimilla, vaan edellyttävät järjestelmätason muutoksia. ”Oleellista on ymmärtää kestävyyshaasteiden järjestelmäluonne. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on kuluneen vuoden aikana tunnistanut kuusi Suomelle merkittävää järjestelmähaastetta ja laatinut suunnitelmaa siitä, miten suomalainen yhteiskunta vastaa näihin haasteisiin. Toimikunnan työssä on käsitelty muun muassa energiajärjestelmän ja ruokajärjestelmän uudistamista. Työ saatetaan päätökseen helmikuussa, ja se tulee ohjaamaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työtä tulevina vuosina”, toteaa Pirkkala. 

Sustainable Development Solutions Network:n (UNSDSN) and Institute for European Environmental Policy:n (IIEP) tuottamat kestävän kehityksen raportit ja maavertailut ovat tuottaneet tietoa maiden edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa vuodesta 2015 lähtien. Raportti perustuu vertaisarvioituun ja tilastollisesti tarkastettuun metodologiaan sisältäen maaprofiilit EU:n jäsenvaltioista ja EU:n ehdokasmaista. 


Data visualization: https://eu-dashboards.sdgindex.org