Luottamus on kestävän kehityksen toimikunnan työn ytimessä 

Uusi kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala ja väistyvä pääsihteeri Annika Lindblom näkevät toimikunnalla merkittävän roolin koko yhteiskunnan osallistamisessa kestävän kehityksen työhön. Onnistunut toimikuntatyö perustuu jäsenten keskinäiselle luottamukselle ja arvostukselle. 

Kestävän kehityksen toimikunta on suomalaisen yhteiskunnan merkittävät toimijat yhteen kokoava vaikuttajafoorumi, joka on toiminut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1993. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja toimintaan osallistuu ministeriöiden, eduskunnan, Saamelaiskäräjien, Ahvenanmaan maakuntahallituksen, kuntien ja alueiden, muun julkishallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän, kirkon, ammattiliittojen, tieteen ja tutkimuksen edustajat.  Toimikunnan keskeisenä tehtävänä on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanon vauhdittaminen ja sen kytkeminen kansalliseen kestävän kehityksen työhön. Se myös seuraa ja arvioi globaalin toimintaohjelman toteutumista Suomessa.  

Väistyvä pääsihteeri Annika Lindblom on työskennellyt kestävän kehityksen toimikunnan parissa jo 25 vuoden ajan. ”Tässä ajassa paljon on tapahtunut, mutta kestävän kehityksen toimikunnan päärooli on pysynyt aina samana: se tuo suomalaisen yhteiskunnan toimijat yhteen ja mahdollistaa dialogin ja toisilta oppimisen kestävän kehityksen asioissa. Luottamuksellinen keskustelukulttuuri eri toimijoiden kesken onkin toimikunnan vahvuus, minkä pohjalle on voinut rakentaa muita innovatiivisia toimintatapoja”, Lindblom kertoo.  Esimerkeiksi hän listaa yhteiskuntasitoumuksen, kestävyyspaneelin, kansalaisraadin ja Nuorten Agenda2030 -ryhmän. Lindblom jatkaa Suomen kestävän kehityksen työn kansainvälisenä erityisasiantuntijana ja Euroopan kestävän kehityksen verkoston (ESDN) presidenttinä. Hänen päävirkansa on ympäristöministeriössä kansainvälisten ja EU-asioiden yksikön päällikkönä. 

Pirkkalan tausta on ulkoministeriössä, ja kestävän kehityksen pariin hän tuli vuonna 2014 siirtyessään kestävän kehityksen vastuuvirkamieheksi ulkoministeriön kehityspoliittiselle osastolle. Lindblom toimi tuolloin apulaispääsihteerinä. ”Minuun teki suuren vaikutuksen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen malli, joka hienosti osallistaa koko yhteiskuntaa kestävän kehityksen työhön”, Pirkkala sanoo. Globaalin toimintaohjelman Agenda2030:aa neuvoteltiin silloin YK:ssa ja Pirkkala koki erityisen merkittäväksi sen, miten Agenda2030 toi yhteen YK:ssa erillisillä raiteilla edenneet ympäristöllisen kestävyyden ja köyhyyden vähentämisen ohjelmat. Vuodesta 2017 lähtien Pirkkala on työskennellyt osana kestävän kehityksen pääsihteeristöä valtioneuvoston kansliassa. 

Pirkkala ja Lindblom painottavatkin, että kestävä kehitys on globaali toimintakehikko, jota kansalliset hallitukset sidosryhmiensä kanssa toteuttavat kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kestävää kehitystä ei voida käsitellä ilman kansainvälistä ulottuvuutta. ”Taustani ulkoministeriössä auttaa hahmottamaan globaalia näkökulmaa. Joissain asioissa Suomi on globaalisti tarkasteltuna onnistunut hyvin, toisissa asioissa taas on vielä paljon tehtävää”, Pirkkala sanoo.  

Suomen kestävän kehityksen toimikunta on saanut paljon kehuja kansainvälisesti siitä, että se kokoaa laajasti yhteen koko yhteiskunnan toimijat saman pöydän ääreen. Muihin maihin verrattuna Suomen erityispiirteenä on, että pääsihteeristö sijaitsee valtioneuvoston kansliassa, jolloin keskusteluyhteys kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen välillä on mutkaton. 

Pääsihteeristöllä onkin kahdenlainen rooli: toisaalta hallituksen työn valmistelijana ja tukijana, toisaalta sidosryhmien osallistajana ja keskustelun fasilitaattorina. ”Suomalaisen yhteiskunnan matalat hierarkiat ja luontevat suhteet kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välillä sekä kaikkien yhteinen visio kestävästä kehityksestä helpottavat työtä”, Lindblom ja Pirkkala sanovat. ”Luottamus eri toimijoiden välillä on tärkeää, kuten myös sen hyväksyminen, ettei kaikesta tarvitse aina olla samaa mieltä.” 

Pirkkala ja Lindblom nostavat esille tarpeen politiikkajohdonmukaisuuden kasvattamiselle ja pitkäjänteiselle päätöksenteolle kestävässä kehityksessä. Toimikunnan toimikausi ulottuu yli vaalikauden, mikä helpottaa kestävän kehityksen viestien välittämistä hallitukselta seuraavalle.    

Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää myös globaalin vastuun korostaminen sekä konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana tärkeintä on löytää työkaluja politiikkajohdonmukaisuuden parantamiseen sekä globaalin vastuun ja kansallisen toiminnan ulkoisvaikutusten näkökulmiin”, Lindblom ja Pirkkala listaavat.  

Lindblom muistelee lämmöllä työtään pääsihteerinä. ”Meillä on ollut älyttömän kiva porukka tekemässä tätä työtä. Innostavan tiimin ja sitoutuneiden poliittisten päättäjien ansiosta on tullut tunne, että oikeasti saadaan asioita eteenpäin. On myös ollut mukavaa saada kansainvälistä tunnustusta Suomessa tehdystä työstä. Toiminnassa on aina ollut hieno luottamuksen ja yhteistyön ilmapiiri, vaikka aina ei kaikesta ole oltu samaa mieltä.”     

Pirkkala yhtyy Lindblomin näkemykseen hyvästä tiimistä ja luottamuksen tärkeydestä. ”Luottamuspääoman tuella saadaan aikaan paljon hyviä asioita kestävän kehityksen saralla ja yhteiskunnassa laajemminkin. Haluan pitää yllä vahvaa luottamuksen ilmapiiriä toimikunnan työssä. Odotan myös korona-ajan päättymistä ja sitä, että pääsen kasvokkain keskustelemaan toimikunnan jäsenten kanssa.”