Kestävän kehityksen tila 2021 tiedot julki
Kestävän kehityksen tilan vuosittainen seuranta, joka sisältää kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit ja analyysitekstit, on täydentynyt tuoreimmilla tiedoilla. Kymmenen seurantakoria kuvaavat kestävän kehityksen tilaa ja lisäävät ymmärrystä kehityksen trendeistä nyt ja tulevaisuudessa.
Resurssiviisaan talouden ja hiilineutraali yhteiskunnan seurannasta ilmenee, että uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa ja kasvihuonepäästöjen lasku olivat ennätyksellisellä tasolla vuonna 2020. Yksityisen kulutuksen tiedoista käy kuitenkin ilmi, että suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on pysynyt yhä liian suurena. Luonnon ja ympäristön tila –seurantakorin mukaan Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen trendi jatkuu yhä mutta ympäristönsuojelussa tehtiin myös monia onnistumisia.
Suomalaisten koulutustaso on hienoisessa nousussa, mutta sukupuolten erot ovat yhä huomattavia, käy ilmi Koulutus ja osaamisen kehitys –seurantakorista. Asumisen ja yhteiskuntien seurantakokoisuus painottaa, että kestävien ratkaisujen etsiminen ja suunnittelu ovat edelleen avainasemassa toimivien asuin- ja elinympäristöjen saavuttamiseksi. Globaalin vastuu ja johdonmukaisuuden tiedoissa on tapahtunut toivottua kehitystä, sillä esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyömaksatukset ovat kasvaneet ja Suomen kauppapolitiikka ottaa kehittyvät maat hyvin huomioon, joskin Suomen tavoite käyttää 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyöhön on vielä saavuttamatta.
Koronapandemialla selkeä vaikutus kestävään kehitykseen
Koronapandemia lisäsi eriarvoisuutta kasvattamalla erityisesti toimeentulotukea saavien nuorten aikuisten määrää, käy ilmi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus –teeman seurannasta. Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus –seurannasta käy ilmi, että myös syrjäytymisriski ja osattomuuden kokemuksen yhteiskunnassa lisääntyivät.
Terveyden edellytykset –seurantakorista käy ilmi, että koronapandemian aikana suomalaisten kokema elämänlaatu laski. Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen näkyivät kaikkialla Suomessa. Koronapandemian vaikutukset terveyteen ovat siis laajemmat, kuin itse sairastuvuuden taso antaisi ymmärtää.
Myös Työelämän laatu ja muutos –seurantakorissa näkyy koronapandemian vaikutus. Vaikka koronapandemia laski työllisyyttä vain väliaikaisesti, työtuntien määrä kuitenkin laski ja alityöllisyys kasvoi rajusti.
Kestävän kehityksen seurantaverkosto vastaa kansallisesta seurannasta
Kestävän kehityksen seurannasta vastaa Kansallinen kestävän kehityksen seurantaverkosto, joka koostuu niin ministeriöistä, kansalaisyhteiskunnan toimijoista sekä tiedontuottajista. Seurantaverkoston asiantuntijat keskustelevat vuosittain seurattavista indikaattoreista, ja koostavat analyysitekstin kustakin seurantakorista Suomen nykytilanteen ja viimeaikaisen kehityksen näkökulmasta. Osa indikaattoreista päivittyy vuosittain, kun taas osa indikaattoreista päivittyy jopa harvemmin kuin kerran vuodessa. Esimerkiksi suomalaisten käyttämän raakamateriaalin määrä on selvitetty edellisen kerran vuonna 2015 ja julkisten hankintojen kestävyydestä ei tilastoida mitään. Seurantatekstit on pyritty koostamaan tuoreimpien tietojen pohjalta ja vanhoja tilastoja on täydennetty yksittäisillä selvityksillä ja tutkimuksilla mahdollisuuksien mukaa.
