Suomen kestävän kehityksen tilaa seurataan kestävän kehityksen kansallisessa seurantaverkostossa. Toimintaa uudistetaan parhaillaan ja uudistettu sivu aukeaa keväällä 2023.
Siihen mennessä seuraavaa tietoa käytettävissä:
- Suomen kestävän kehityksen ohjausjärjestelmästä on tekeillä riippumaton arviointi, joka valmistuu tammikuussa 2023
- Hallituksen kestävyystiekartta 2021
- Arvio maailman kestävän kehityksen edistymisestä (2022)
- Suomen vapaaehtoinen raportointi YK:lle (VNR) avaa kestävän kehityksen tilaa ja kehitystä vuoteen 2020 saakka
- Tilastoja Suomen kehityksestä saatavilla myös mm. seurantaverkoston jäsenorganisaatioiden nettisivuilta.
Kevääseen 2022 tapahtuneesta seurannasta tietoa alla
Eri aihealueiden asiantuntijat laativat vuosittain kuvaukset kestävän kehityksen eri osa-alueiden tilanteista indikaattoreiden perusteella. Vuosittain koottava kestävän kehityksen kansalaisraati mahdollistaa kansalaisten osallistumisen Suomen kestävän kehityksen tilan arviointiin.
Valtioneuvoston kanslia poimii käydystä keskustelusta teemoja ja näkökulmia, jotka esitellään hallitukselle ja pääministerin johtamalle kestävän kehityksen toimikunnalle. Pääviestit kootaan yhteen toukokuussa järjestettävässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumassa.
Seurannan ja sen synnyttämän keskustelun avulla pyritään
- muodostamaan kokonaiskuva siitä, miten Suomi onnistuu kestävän kehityksen edistämisessä sekä
- tunnistamaan kestävän kehityksen kipupisteitä ja johdonmukaisen politiikan haasteita.
Seurannan lähtökohta ja indikaattorit
Seurannan lähtökohtana on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus - Suomi jonka haluamme 2050. Yhteiskuntasitoumus on Suomen tapa toimeenpanna YK:ssa sovittua globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita (Agenda 2030).
Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta määrittävät kestävän kehityksen tavoitetilan Suomessa vuonna 2050. Tavoitteet on määritellyt Suomen kestävän kehityksen toimikunta vuonna 2013.
Etenemistä kohti tavoitetilaa tarkastellaan kymmenen sitoumukseen kytkeytyvän seurantakorin avulla. Seurantakorit on määritellyt seurannan asiantuntijaverkosto keväällä 2017.
Kukin kori sisältää 4-5 indikaattoria. Indikaattoreiden tilanne päivitetään koreittain kerran vuodessa. Päivityksen yhteydessä korin sisällön tunteva viranomainen laatii indikaattoreista tulkinnan, jossa tarkastellaan korin tilannetta kestävän kehityksen näkökulmasta. Korit päivitetään syys- ja toukokuun välillä. Kunkin korin päivitysajankohdasta on alustava arvio.
Tutustu seurantakoreihin ja uusimpiin analyysiteksteihin seurantakorit -sivulla!
Eeva Furman, johtava asiantuntija
valtioneuvoston kanslia, Strategiaosasto, Hallituspolitiikkayksikkö Puhelin:0295160824