Vuoden vaihteen muutoksia SM:n hallinnonalalla: Kuntien lukumääräksi 416

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 21.12.2006 9.51
Tyyppi:Tiedote -

Vuoden vaihteen jälkeen 416 kuntaa

Tammikuun 2007 alussa tapahtuu yhteensä neljätoista kokonaisliitostapausta samanaikaisesti. Tämä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 1973 jälkeen. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen ovat vuodenvaihteessa voimaan tulevista yhdistymisistä ainoa useamman kuin kahden kunnan yhdistymistapaus. Ne muodostavat vuoden alusta uuden Äänekosken kaupungin.

Längelmäen kunta jaetaan kahtia Jämsän ja Oriveden kesken. Muissa kahdessatoista tapauksessa on kyse kahden kunnan yhdistymisestä. Viljakkala liittyy Ylöjärveen, Suodenniemi Vammalaan ja Kodisjoki Raumaan. Uuden Mynämäen kunnan muodostavat nykyiset Mynämäki ja Mietoinen, uuden Pälkäneen kunnan nykyiset Pälkäne ja Luopioinen sekä uuden Vöyri-Maksamaan kunnan nykyiset Vöyri ja Maksamaa. Lisäksi Toijala ja Viiala muodostavat uuden Akaan kaupungin.

Vuolijoki liittyy Kajaaniin, Ruukki ja Siikajoki perustavat uuden Siikajoen kunnan sekä Ii ja Kuivaniemi uuden Iin kunnan. Lisäksi Haukivuori liittyy Mikkeliin ja Pieksämäki ja Pieksänmaa yhdistyvät uudeksi Pieksämäen kaupungiksi.

Kuntien keskimääräinen valtionosuus 28,19 euroa

Kuntien keskimääräiseksi euromääräksi tulee 28,19 euroa vuonna 2007. Tänä vuonna se oli 27,81 euroa. Kuntien yleinen valtionosuus on tehtäviin sitomatonta. Se muodostuu asukasta kohti laskettavasta keskimääräisestä euromäärästä, jota korotetaan mm. saaristoisuuden, syrjäisyyden ja kaksikielisyyden perusteella. Laskentaperusteena on vuodenvaihteen 2005-2006 asukasluku.

Kunnallinen eläkelaki muuttuu

Kunnallinen eläkelaki muuttuu siten, että sellaiset kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat osakeyhtiöt ja säätiöt, joiden avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja, voivat halutessaan järjestää henkilöstölleen eläketurvan kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Lisäksi lain säännöksiä sovitetaan yhteen vuoden alussa voimaan tulevan yksityisen sektorin työeläketurvaa koskevan uuden työntekijän eläkelain kanssa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapautuminen laajenee

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen laajenee vuoden vaihteessa, siten että maksuvapautusta sovelletaan myös työnantajaan, jolla on kiinteä toimipaikka Ilomantsin tai Juuan kunnassa, Lieksan tai Nurmeksen kaupungissa taikka Rautavaaran tai Valtimon kunnassa. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2007 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvään helmikuussa 2007 suoritettavaan sosiaaliturvamaksuun.

Rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi uudistuu

Uusi rakennerahastolaki kumoaa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain. Uusi laki koskee uudella ohjelmakaudella 2007-2013 hallinnoitavia rakennerahasto-ohjelmia. Tulevalla ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta.

Laissa otetaan huomioon elokuun alussa 2006 voimaan tullut Euroopan yhteisön rakennerahastoja koskeva uusi lainsäädäntö. Lakiin sisältyy säännökset ohjelmatyöstä, rakenneohjelmien hallinnoinnista, seurannasta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Lisäksi lakiin sisältää säännökset hallinto- ja seurantakomiteoista ja niiden tehtävistä. Tarkastustoiminta keskitetään valtiovarainministeriöön.

Aluekeskusohjelma vuosille 2007-2013 käyntiin

Aluekeskusohjelma 2007-2010 käynnistyy ja siinä jatkavat kaikki vuonna 2001 nimetyt 35 kaupunkiseutua ja pilotti Kauhajoen seudusta. Tulevalla kaudella keskitytään elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Lisäksi pyritään ohjelma-alueiden verkostomaiseen yhteistyöhön.

Valtion paikallishallintolaki muuttuu

Lakia valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista muutetaan siten, että yhteistoimintaa paikallishallinnon toimintojen organisointimuotona tuetaan. Lisäksi toimivalta päättää kihlakunnanvirastojen palvelutoimistoista siirretään lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

Esitys liittyy eduskunnalle keväällä 2005 annettuun hallintoselontekoon sekä poliisihallintolakiin.

Saaristo-ohjelma käynnistyy

Uusi, vuodet 2007-2010 kattava saaristo-ohjelma käynnistyy. Ohjelmassa esitetään toimia elinkeinojen, asumisen, palvelujen, liikenteen ja teleyhteyksien sekä ympäristön- ja maisemansuojelun ja kulttuurin kehittämiseksi.

Ohjelma tähtää mm. vapaa-ajan asumisen parempaan hyödyntämiseen suunnitelmallisella kehittämistyöllä. Lisäksi ohjelmalla pyritään kehittämään saaristo- ja vesistömatkailua tuotekehittelyn ja markkinointiyhteistyön avulla.

Ohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien talousarviovarojen sekä EU:n ja muiden ohjelmien varojen puitteissa. Ohjelman tarkoitus on hyödyntää saaristoa, merta, järviä, jokia ja rantavyöhykettä aluekehitystekijöinä.

Suomi ottaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden

Suomi aloittaa Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuden otsikolla Mahdollisuuksien Pohjoismaat - lähellä sinua. Suomen painopisteinä aluepoliittisessa yhteistyössä ovat mm. yhteistyön lisääminen Baltian maiden kanssa, väestön peruspalvelujen turvaaminen, pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen, uuden raja-aluestrategian tehokas toteuttaminen sekä alueelliseen kilpailukykyyn ja innovaatiotoimintaan liittyvä tutkimus ja kokemusten vaihto.

Muutoksia seutukuntajakoon

Manner-Suomen seutukuntajakomuutokset tulevat voimaan. Päätös koskeeerityisesti niitä 14:ää kuntaa, joiden kuntajaotuksen muutokset tulevat voimaan vuoden 2007 alussa kuntien lakkauttamisten, uusien kuntien perustamisen tai kuntaliitosten seurauksena. Sen lisäksi Lapuan kaupungin seutukunta vaihtuu Seinäjoen seutukuntaan Härmänmaan seutukunnasta.

Palosuojelumaksun maksuunpano Etelä-Suomen lääninhallitukselle

Palosuojelumaksun maksuunpano ja tilitys keskitetään Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Lakiin kirjataan myös jo sovellettu käytäntö, jonka mukaan yleisavustusta myönnetään pelastusalalla toimiville järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille.

Muutoksella parannetaan sitä, että palosuojelumaksut ovat oikeilla perusteilla perittyjä. Samalla maksujen perintäkustannukset alenevat. Palosuojelumaksuista kerätään valtaosa eli 85 prosenttia Etelä-Suomen läänin alueelta. Palosuojelumaksun keräämiseen vaatima työmäärä on suurimmissakin lääneissä vain muutamia kuukausia.

Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoja käytetään palo- ja pelastustoimen edistämiseen. Palosuojelurahaston varat muodostuvat palovakuutusmaksuista perittävistä palosuojelumaksuista.

Oleskelulupatarrojen hintoihin korotuksia

Suomessa on ryhdytty liittämään oleskelulupatarroihin valokuva, jossa kuvan on täytettävä korkeat laatuvaatimukset. Valokuva liitetään kaikkiin oleskelulupiin, jotka on myönnetty 30.11.2006 jälkeen jätetyn hakemuksen perusteella. Kuvallisen oleskelulupatarran käyttöönotto lisää yleistä turvallisuutta, koska henkilöllisyys pystytään varmentamaan aiempaa paremmin. Lisäksi oleskelulupatarran väärentäminen muuttuu nykyistä vaikeammaksi.

Valokuvan käyttöönotto nostaa oleskeluluvan omakustannushintaa eri viranomaisissa. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa oleskeluluvan käsittelystä perittävää maksua. Ensimmäisestä oleskeluluvista perittävä käsittelymaksu nousee 175 eurosta 200 euroon. Jatkoluvan käsittelymaksu nousee 100 eurosta 120 euroon. Opiskelijalta ja alaikäiseltä lapselta peritään jatkossa oleskelulupahakemuksesta 55euron maksu. Nykyisin maksu on 50 euroa. Kuvallisen oleskeluluvan käyttöönoton jälkeen myös vanhempansa passiin tai matkustusasiakirjaan merkittyjen lasten oleskeluluvat ovat maksullisia.

Bulgariaan ja Romaniaan henkilökortilla

Vuoden vaihteen jälkeen Suomen kansalaiselle myönnetyllä, voimassa olevalla henkilökortilla voi matkustaa myös uusiin EU-maihin, Bulgariaan ja Romaniaan. Matkustusoikeus ei koske väliaikaista henkilökorttia eikä alaikäisen henkilökorttia. Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2007 uusien jäsenvaltioiden liittyessä EU:hun. Henkilökortilla matkustaminen jäsenmaissa perustuu EU:n direktiiviin.

Henkilökortilla matkustavien kannattaa kuitenkin välittömästi vuodenvaihteen jälkeen varautua siihen, että tässä siirtymävaiheessa joissakin tapauksissa saattaa ilmetä vaikeuksia uusiin jäsenmaihin matkustettaessa. Välittömästi muutoksen jälkeen uusin jäsenmaihin matkustettaessa tulisi harkita passin pitämistä mukana matkustamisen sujuvuuden varmistamiseksi.

Henkilökortilla on jo aiemmin voinut matkustaa seuraaviin maihin: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tshekki, Unkari ja Viro.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Suvi Savolainen (09) 160 44654 (kuntaliitokset),

kehittämispäällikkö Teemu Eriksson, (09) 160 42526 (paikallishallintolaki)

neuvotteleva virkamies Markku Nissinen (09) 160 44522,

lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu (09) 160 44500 (sotu-kokeilu),

hallitusneuvos Heli Backman (09) 160 42238 (eläkelaki)

ylijohtaja Silja Hiironniemi (09) 160 42810, ylitarkastaja Ilkka Salonen (09) 160 44523 (kuntaliitokset)

lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen (09) 160 42311

neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen (09) 160 44513 (saaristo-ohjelma)

ylitarkastaja Henri Helo, (09) 160 42710 (kansalaisuus ja oleskelupa) pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa, (09) 160 42974 (palosuojelurahasto)

lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen, (09) 160 42224 ja ylitarkastaja Riitta Aulanko, (09) 160 42843 (matkustusasiakirjat)

hallitusneuvos Tarja Hyvönen (09)160 42835 ja hallitusneuvos Leena Lehtonen (09)160 44554 (maistraatit)