Justitieminister Anna-Maja Henriksssons tal på seminariet om Handlingsplanen för grundläggande och mänskliga rättigheter 14.10.2021

Justitieministeriet
14.10.2021 13.18
Tal

Hyvät seminaarivieraat ja perus- ja ihmisoikeuksien puolustajat

On ilo huomata, että suuri joukko perus- ja ihmisoikeuksien parissa toimivia ihmisiä on kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan kolmannesta kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta. 

Kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet maailmanlaajuisesti erikoista aikaa. Hallitukselle koronaviruspandemian keskeiset kysymykset ovat liittyneet tiiviisti perusoikeuksien turvaamiseen - miten suojelemme oikeutta elämään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen ilokseni huomannut, että Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä on ollut perusoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian turvaaminen, ja keskusteluun on osallistuttu laajasti. Tämä on mielestäni osoitus siitä, että yhteiskuntamme rakentuu juuri näiden kolmen muodostaman perustan varaan. Olen oikeusministerinä koko pandemian aikana painottanut, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa yhtään sen enempää kuin mitä juuri siinä tilanteessa on välttämätöntä, jotta voidaan suojella väestön terveyttä ja viime kädessä ihmisten oikeutta elämään. Olen halunnut painottaa, että perusoikeusherkkien kysymysten äärellä kyse on aina kokonaisharkinnasta ja eri perusoikeuksien punnintatilanteesta.

Bästa åhörare, 

det är med stor glädje jag hälsar er välkomna till det här seminariet om den tredje nationella handlingsplanen för grundläggande och mänskliga rättigheter. Handlingsplanen är en viktig del av regeringens politik att främja grundläggande- och mänskliga rättigheter. Det allmännas grundlagsbaserade skyldighet att se till att dessa rättigheter tillgodoses handlar om ett fortlöpande och aktivt arbete. Det är därför oerhört värdefullt att handlingsplanen fokuserar på uppföljningen av hur rättigheterna verkställs i praktiken och presenterar konkreta verktyg, det vill säga indikatorer, för utvärderingen av hur rättigheterna tillgodoses i Finland. En uppdaterad lägesbild är en viktig förutsättning för ett långsiktigt och resultatrikt arbete. 

Arvon kuulijat, 

perus- ja ihmisoikeuksista on helppo pitää yleviä juhlapuheita lainaten kansainvälisiä sopimuksia. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tosiasiassa oikeuksien yhdenvertaisella toteutumisella on suuri merkitys meidän jokaisen arjessa. Kyse on esimerkiksi pääsystä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, oikeudesta tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti työelämässä tai oikeudesta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. 

Tänään aiheena oleva kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma keskittyykin juuri perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittämiseen. Tarkoituksena on tarjota tietoa viranomaisten päätöksenteon tueksi erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. On hyvin tärkeää, että viranomaisilla on ajantasaista ja tutkittua tietoa siitä, missä ja minkälaisia ongelmat käytännössä ovat. Hallitus on sitoutunut tietopohjaisen politiikan tekemiseen, ja tutkitun tiedon avulla voimme kohdentaa päätökset entistä tehokkaammin.

Tätä tarkoitusta varten on nyt laadittu uudeksi työvälineeksi perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, jotka tarjoavat systemaattista tietoa oikeuksien toteutumisesta eri ihmisryhmissä ja näin tukevat tehokasta ja tietoon perustuvaa perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Perustuslakivaliokunta on korostanut tarvetta indikaattoreihin perustuvalle perus- ja ihmisoikeusseurannalle. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että saamme vihdoin indikaattorit käyttöön.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannassa yhteistyöllä on suuri merkitys. Monella eri toimijalla, kuten viranomaisilla ja järjestökentällä, on tärkeä rooli. Tämän vuoksi indikaattoreiden kehittämisessä on hyödynnetty laajasti eri toimijoiden osaamista. Ylimpien laillisuusvalvojien, Ihmisoikeuskeskuksen ja erityisvaltuutettujen työ ja heidän tuottama tieto on korvaamatonta erityisesti oikeusturvanäkökulmasta. Järjestöillä on valtavasti tietoa oikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa ja siitä, minkälaisia ongelmia siihen liittyy. Tämän vuoksi myös heidän asiantuntemuksensa on keskeistä huomioida, kun muodostamme kuvan siitä, miten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat eri ihmisryhmissä. Vaikka toimijoiden näkökulmat ja roolit poikkeavat toisistaan, heidän tuottamansa seurantatieto täydentää toisiaan. 

Tänään aiheena oleva toimintaohjelma on merkittävä osa hallituksen perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Tutkimustieto ja tiedon hyödyntäminen tukevat toimintaympäristön ja muutosten ymmärtämistä. Oikeuksien toteutumista koskeva tieto on aivan keskeisessä roolissa myös oikeusvaltion kehittämisen näkökulmasta, ja tätä hallitus haluaa tukea.

Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaripäivää ja mielenkiintoisia keskusteluita!