Kestävän kehityksen kokonaistilasta ensimmäinen yhteenveto
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö on laatinut alustavan arvion Suomen kestävän kehityksen tilasta. Pääsihteeristön arvio perustuu kansallisiin kestävän kehityksen indikaattoreihin, niistä laadittuihin asiantuntijatulkintoihin sekä kestavakehitys.fi/seuranta -sivuilla käytyyn avoimeen keskusteluun.
Myönteistä kehitystä on nähtävissä muun muassa ensirekisteröityjen autojen CO2-päästöjen merkittävänä pienentymisenä, ilman rikki- typpi- ja pienhiukkaspäästöjen alentumisena sekä uusiutuvan energian käytön kasvussa. Näissä asioissa Suomen tulisi varmistaa nykyisen hyvän kehityksen jatkuminen.
Kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on viime vuosina hieman pienentynyt sekä asumisessa että henkilöautoliikenteessä. Tämä kehitys on rohkaisevaa, ja sitä tulisi jatkossa edelleen vahvistaa.
Huolta herättää suomalaisnuorten lukutaidon merkittävä lasku. Suomi on aiemmin sijoittunut kärkimaiden joukkoon kansainvälisessä PISA-vertailussa, mutta vuonna 2012 suomalaisnuorten lukutaidon pisteet laskivat merkittävästi. Aiemmalle tasolle ei enää ole päästy. Osaamisen lasku on ollut OECD-maiden suurimpia, ja lisäksi tyttöjen ja poikien välinen osaamisero on Suomessa OECD-maiden suurin. Hyvä ja monialainen lukutaito on edellytys menestymiselle tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Lukutaidon heikentymisen lisäksi nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään on viimeisimpien nuorisobarometrien mukaan laskenut. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan 2010-luvulla selvästi vähemmän kuin ennen. Näissä asioissa Suomi on ennen menestynyt hyvin.
Täysin uudenlaista otetta tarvitaan sellaisissa asioissa, joissa sekä Suomen nykytila että viimeaikainen kehitys ovat olleet heikkoja. Nämä asiat ovat pääsihteeristön arviossa kentässä ”hyökkää”. Tällaisia asioita ovat muun muassa kehitysyhteistyörahoituksen taso sekä Suomen vuosittainen pakolaiskiintiön koko. Näiden kautta Suomi tukee kestävän kehityksen toteutumista globaalisti.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja poistumat ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuina kestämättömän korkealla tasolla. Kestävän tason saavuttaminen edellyttäisi nykyistä suurempia ponnistuksia ja uudenlaista ajattelua.
Kestävän kehityksen seurantajärjestelmään kuuluu mahdollisuus osallistua tietopohjaiseen keskusteluun kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toteuttaa kesän aikana myös avoimen, kansallisiin indikaattoreihin perustuvan kyselytutkimuksen, jossa on mahdollisuus esittää oma näkemys indikaattoreiden sijoittumisesta nelikenttään. Pääsihteeristö julkistaa kyselyn tulokset syksyllä 2018.
Lisätietoa: kestävän kehityksen seurantaverkoston puheenjohtaja, erityisasiantuntija Sami Pirkkala, p. 050 5980 724, valtioneuvoston kanslia
