Valtioneuvoston kanslian selvitys: Globaali vastuu kuvaamaan kestävän kehityksen ulkoisvaikutuksia

14.5.2021 9.42
Kuvassa lukee mustalla:

Valtioneuvoston kanslia teettämän selvityksen mukaan Suomen globaalin vastuun mittaamiselle on löydettävissä nykyistä parempia indikaattoreita, mutta työ globaalin vastuun seurannassa on indikaattoreiden valintaa suurempi kokonaisuus.

Valtioneuvoston kanslia toimeksiantoi tammikuussa 2021 nelihenkisen asiantuntijaryhmän selvittämään vaihtoehtoja Suomen globaalin vastuun seurannalle. Asiantuntijaryhmä ehdottaa määritelmää globaalille vastuulle ja esittää useita toimia globaalin vastuun mittaamiseen ja seurannan kehittämiseen. Toukokuussa 2021 valmistuneen selvityksen mukaan verrokkimaista ja kansainvälisistä järjestöistä on löydettävissä useita käyttökelpoisia globaalin vastuun indikaattoreita. Globaalin vastuun verrokkimaiden vertailussa oli mukana Ruotsi, Norja, Viro, Saksa, Alankomaat, Kanada ja Uusi-Seelanti.

Globaalin vastuun käsitteen käyttö ei ole systemaattista eikä täsmentynyttä, eikä käsitteelle ole toistaiseksi yleisesti hyväksyttyä tai laajasti käytettyä määritelmää. Selvityksen perusteella asiantuntijaryhmä ehdottaa seuraavaa globaalin vastuun määritelmää:

Globaalissa vastuussa estetään ja minimoidaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja maksimoidaan positiivisia ulkoisvaikutuksia kestävän kehityksen edistämiseksi. Globaali vastuu kattaa ihmisiin, ympäristöön, talouteen ja hyvään hallintoon sekä rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät ulottuvuudet. Keskeisiä toimijoita ovat valtiot, yritykset ja yksilöt, jotka kantavat vastuuta eri tavoin. Tärkeimmät toimijat ovat valtiot, jotka sääntelevät myös yritysten ja yksilöiden toimintaympäristöä.

”Asiantuntijaryhmämme ehdottaa, että Suomessa täsmennetään kaikkien globaaliin vastuuseen vaikuttavien eri toimijoiden rooleja, vaikutusvaltaa ja vastuita”, tiivistää Merja Pentikäinen Opinio Juris Oy:sta, yksi selvityksen tehneistä asiantuntijoista.

Asiantuntijaryhmän mukaan Suomen kansallisessa kestävän kehityksen seurantajärjestelmässä voitaisiin tulevaisuudessa luopua nykyisestä korirakenteesta. Samalla järjestelmää voitaisiin kehittää huomioimaan globaalin vastuun neljä ulottuvuutta: 1) Inhimillinen ulottuvuus, 2) Ympäristö, 3) Talous ja hyvä hallinto sekä 4) Rauha ja turvallisuus. Näin ollen globaalin vastuun seuraaminen ja arviointi olisi asiantuntijaryhmän suositusten mukaan suurempi prosessi, kuin nykyisten käytössä olevien indikaattoreiden uudistaminen.

Selvityksen perusteella Suomessa on tarpeen kehittää kansallista kestävän kehityksen tiedon hallintaa ja parantaa resursointia. Kestävän kehityksen seurannassa yleistyvät myös kansalliset online-alustat, jolloin tiedot päivittyvät reaaliaikaisemmin. Asiantuntijaryhmän mukaan Suomessakin olisi hyvä selvittää päivitettävän online-alustan toteuttamista

Asiantuntijaryhmä ehdottaa globaalin vastuun vaikuttavuuden (impact) arvioinnin kehittämistä konkretisoimalla jalanjälki-kädenjälki -jaottelua sekä negatiivisia ja positiivisia ulkoisvaikutuksia ja tarkentamalla yritysvastuun do no (significant) harm – do good -jaottelua eri toimijoille.

Mittareita olisi kohdennettava erityisesti niihin globaalin vastuun ulottuvuuksiin, joissa Suomi menestyy heikosti. Tällä hetkellä esimerkiksi globaalin vastuun tärkeät ulkoisvaikutukset eivät tule esille.” kertoo selvityshankkeen johtaja Hanna Silvola Hankenilta.

Valtioneuvoston kanslia puheenjohtaa kansallista kestävän kehityksen seurantaverkostoa, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida Suomen kestävän kehityksen tilaa. Yksi keino tähän ovat kansalliset kestävän kehityksen seurantakorit, joista globaali vastuu ja politiikkajohdonmukaisuus on yksi koreista. VNK toimeksiantoi asiantuntijaryhmän selvittämään parempia ja kuvaavampia indikaattoreita tähän seurantakoriin.

”Työtä globaalin vastuun seurannan parantamiseksi jatketaan seurantaverkoston kesken tämän selvityksen pohjalta”, verkoston puheenjohtaja, johtava asiantuntija Sami Pirkkala toteaa.

Selvitystyön toteutti asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat laskentatoimen apulaisprofessori (Hanken), KTT Hanna Silvola (myös hankkeen vastuullinen johtaja), yritysvastuun ja johtamisen asiantuntija, KTT Mika Kuisma, ympäristövastuun asiantuntija, FM Hanna Liappis sekä kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien ja yritysvastuun asiantuntija, OTT, DES Merja Pentikäinen.