Uusi kansallinen kestävän kehityksen strategia on hyväksytty
Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi maaliskuun 10. päivän kokouksessaan uuden kansallisen kestävän kehityksen strategian vuosille 2022-2030. Uusi strategia on nimeltään ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”. Strategian pääsisällön muodostaa toimikunnan vuonna 2021 valmistelema Agenda2030 -tiekartta, jossa on tunnistettu kuusi järjestelmätasoisia muutoksia vaativaa kokonaisuutta. Lisäksi strategia kokoaa yhteen toimia, joilla Suomi tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muualla maailmassa.
”Toimikunnan strategia toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden strategia- ja ohjelmatyölle. Strategian tarkoituksena on vahvistaa ylivaalikautista kestävän kehityksen työtä ja Agenda2030n toimeenpanoa. Toimikunnalla on tässä merkittävä rooli, koska toimikunnan toimikausi ulottuu yli vaalikauden, ja toimikunnassa on edustettuna kattava joukko suomalaisen yhteiskunnan toimijoita”, sanoi toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.
Toimikunta valmisteli uutta strategiaa ja sen sisältämää Agenda2030 tiekarttaa lähes vuoden. Toimikuntalaiset olivat tyytyväisiä laajaan ja osallistavaan valmisteluun. Keskustelussa todettiin, että hyvä strategia elää ajassa, huomioi muutokset ympäröivässä maailmassa ja sitä on voitava päivittää aika ajoin. Strategia on sovittu päivitettävän vuonna 2025. Uusi strategia korvaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, joka on toiminut kansallisena kestävän kehityksen strategiana vuosina 2013-2022.
Kokouksessa käytiin myös keskustelu ja kuultiin evästyspuheenvuorot strategian toimeenpanosta. Pääsihteeristö kertoi, että muutosalueiden osalta aletaan työstää toimeenpanosuunnitelmaa, jossa tunnistetaan mm. keskeiset toimijatahot sekä keskeisimmät ja vaikuttavimmat toimet. Kansallinen seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä Sitoumus2050 -palvelu tulee myös päivittää uuden strategian mukaisiksi. Strategiaa esitellään kevään aikana myös puolueille, tarkoituksena on tukea puolueiden vaaliohjelmavalmistelutyötä.
Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Eeva Furman painotti, että myönteisen tulevaisuuskuvan luominen on tässä hetkessä erittäin tärkeää. Tulevaisuus tulee olemaan hyvin erilainen kuin mitä nyt osataan ajatella, mutta on tärkeää luoda luottamusta tulevaisuuteen. ”Turvallisuus mahdollistaa kestävää kehitystä, ja toisin päin: kestävän kehityksen mukainen toiminta yhteiskunnassa kasvattaa resilienssiä ja luo turvallisuutta”, sanoi professori Furman.
Nuorten Agenda2030 -ryhmän jäsen Joona Jokilampi sanoi, että strategiassa mainitut järjestelmä- ja ajattelutason suuret muutokset eivät synny ilman, että niitä konkreettisesti tehdään. Iso muutos synnyttää aina vastustusta, ja sitä täytyy olla valmis ottamaan vastaan. ”Toivon rohkeutta tehdä isoja, radikaaleja päätöksiä nyt, kun niitä tarvitaan”, sanoi Jokilampi.
Toimikunnan työvaliokunnan jäsen ja Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver, sekä kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Karhu, evästivät toimikuntaa strategian toimeenpanon toimintavoista ja malleista. Vesa Silfver painotti, että kyseessä on verkostostrategia, jonka toteutumisen kannalta kriittistä on toimikunnan jäsenten vahva sitoutuminen. ”Todelliset muutoksentekijät löytyvät toimikunnan jäsenorganisaatioista. Strategia on tekoja ja maailma odottaa meiltä johtajuutta”, sanoi Silfver. Marikki Karhu toi esille kehityspoliittisen toimikunnan parhaita käytänteitä. Karhu myös pohti, että sisartoimikunnilla on paljon yhteneväisyyksiä: yhteistä jäsenpohjaa, parlamentaarinen ulottuvuus ja yhteiskunnallinen edustavuus sekä tietopohjaisuus. Toimikunnilla on uuden strategian myötä myös entistä enemmän yhteisiä sisältöteemoja.
Kokouksessa useissa puheenvuoroissa viitattiin käsillä olevaan Ukrainan sotaan ja humanitaariseen kriisiin. Kokouksessa puhetta johtanut ministeri Ville Skinnari muistutti, että Ukrainan kriisi on palauttanut mieleemme perusasioiden tärkeyden: rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion kunnioittaminen on oleellinen osa kestävää kehitystä.
Kokouksessa jätettiin myös haikeita jäähyväisiä. Toimikunnan apulaispääsihteerinä vuodesta 2013 saakka toiminut Marja Innanen siirtyy uusiin tehtäviin 1.4. alkaen.