Toimikunnat keskustelivat kestävän kehityksen tilasta ja antoivat eväitä tulevaan hallituskauteen
”On hämmentävää, että IPCC:n tulokset yllättävät, vaikka tämä tieto on ollut käsissä jo silloin kun me nuoret emme edes olleet vielä syntyneet. Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii välittömiä ja aktiivisia toimia. Tämä tarkoittaa vaalikaudet ja puoluerajat ylittävää pitkäjänteistä politiikkaa”, painotti Nuorten Agenda2030 -ryhmän Sara Nyman.
Kestävän kehityksen ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokous keskiviikkona 10.10. kokosi toimikunnat yhteen pohtimaan kansallisesta kestävän kehityksen tilaa sekä antamaan evästyksiä tulevaan hallituskauteen.
Toimikuntien kokouksessa vieraillut Dr. Christian Kroll Bertellsmann-säätiöstä kehui Suomen kolmatta sijaa SDG-indeksissä. Suomen ei kuitenkaan tule tuudittautua hyvään tulokseen. ”Vertailussa pärjääminen ei vielä tarkoita, että työtä olisi tehty tarpeeksi”, sanoi Kroll. Lisäksi hän painotti Suomen vastuuta edelläkävijänä. Suomen tulisi toimia esimerkkinä muille ja jakaa hyväksi todettuja käytäntöjä eteenpäin. Suomen EU pj-kausi on erinomainen hetki edistää kestävän kehityksen asioita.
Krollin puheenvuoroa seuranneessa keskustelussa nousi esiin huomio siitä, ettei vertailuja tarkasteltaessa kiinnitettäisi huomiota vain kärkimaihin vaan myös listan häntäpäähän. Miksi osa maista jää jälkeen ja mitä niiden hyväksi voisi tehdä? Lisäksi Suomen tulisi paremmin ymmärtää toimintansa negatiivisia ulkoisvaikutuksia ja ottaa ne paremmin huomioon kansallisessa politiikassa.
Nuorten Agenda 2030 –ryhmän Sara Nyman avasi keskustelun seuraavan hallituskauden ohjelmasta. Nuorten Agenda 2030-ryhmä uskoo, että suomalaiset ovat valmiimpia kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan, mitä poliitikot luulevat. ”On hämmentävää, että IPCC:n tulokset yllättävät, vaikka tämä tieto on ollut käsissä jo silloin kun me nuoret emme edes olleet vielä syntyneet. Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii välittömiä ja aktiivisia toimia. Tämä tarkoittaa vaalikaudet ja puoluerajat ylittävää pitkäjänteistä politiikkaa”, painotti Nyman.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen tulevaisuusvaliokunnasta painotti politiikkajohdonmukaisuuden toteutumista kaikissa toimissa: ”Globaalisti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja rauhan työ ovat tärkeimpiä asioita. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on oltava myös Suomen sisäinen teema. Lisäksi maakunnat ja kunnat tulee saada tiiviimmin mukaan ja Agenda2030 sisään kunta- ja maakuntastrategioihin”. Saara Sofia Sirén kehityspoliittisesta toimikunnasta korosti useiden muiden osallistujien tavoin, että Suomen kehitysrahoitusta on saatava nostettua. ”Olemme kansainvälisesti sitoutuneet 0,7-tavoitteeseen. On laadittava uskottava suunnitelma siitä, miten tavoitteeseen päästään”, sanoi Siren.
Professori Eeva Furman toi asiantuntijapaneelin terveiset kokoukseen. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kirittäminen ja päästöjen vähentämistavoitteiden kiristäminen ja systemaattinen seuranta, veroratkaisut ja energiansäästöinvestoinnit, julkisten investointien suuntaaminen hiilineutraaliuteen ovat avainasemassa. Suomalaisen tuotanto- ja kulutusrakenteen murrosta tulisi edelleen vauhdittaa muun muassa kiertotalouteen siirtymisellä, jätelainsäädännön muutoksilla ja turhan materiaalisen kulutuksen merkittävällä vähentämisellä.
Keskustelussa peräänkuulutettiin mm. Suomen pakolaispolitiikan ulkopuolista arviointia, BKT:lle rinnakkaisten hyvinvointimittareiden käyttöä, sekä ylihallituskautisuutta ja kestävän kehityksen innovaatioiden edistämistä.
Toimikunnat painottivat, että kestävän kehityksen tavoitteiden tulee ohjata tulevaa hallitusohjelmaa, ei toisin päin. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta kestävän kehityksen mallimaaksi ja SDG Indeksin ykköseksi tulevina vuosina. Se edellyttää lisäpanostuksia niihin tavoitteisiin, joissa Suomi on nyt verrokkimaidensa perässä. Tulevan hallituksen tulee tarttua haasteisiin rivakasti ja toisaalta huolehtia, että Suomen kestävän kehityksen vahvuusalueista pidetään jatkossakin hyvää huolta.
