Suomen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi kertoo tarpeesta vahvistaa kestävän kehityksen työtä

Suomen Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon arviointi julkaistiin 27.2.2023 ja kestävän kehityksen toimikunta käsitteli sen tuloksia kokouksessaan samana päivänä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla. Arvioinnin mukaan Suomella on vaikeuksia saavuttaa Agenda2030:n tavoitteet ilman merkittäviä lisätoimia, vaikka hyvää työtä on tehty.

Edellisen, vuonna 2019 tehdyn arvioinnin jälkeen sekä kansallinen että kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut siinä määrin, ettei sen suositusten mukaan toimiminen ole tuottanut riittävästi vaikuttavuutta. Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristön näkemyksen mukaan toimikunnan työssä on välittömästi pyrittävä vahvistamaan kolmea arvioinnin nostamaa toiminnallista asiaa.  Rakenteellisia ehdotuksia pääsihteeristö tulee huomioimaan toimikunnan uudistamisen yhteydessä. Uuden toimikunnan rakentaminen alkaa syksyllä 2023 ja sen toimikausi ensi vuoden alussa.

Arviointi suosittaa, että toimikunta kehittyisi kestävän kehityksen muutosareenana ja sen uudistettu strategia ohjaisi vahvemmin Suomen kestävän kehityksen työtä. Tämä edellyttää työtä valtioneuvoston kanslian suunnalta, mutta myös toimikunnalta itseltään.

Toimikuntalaisten ja pääsihteeristön tulee yhdessä viedä uudistettu kestävän kehityksen strategia käytäntöön. Tämä haastaa erityisesti toimikunnan jäseniä tuomaan työhön mukaan omat verkostonsa konkreettisten aktiviteettien ja työkalujen avulla. Sitoumus2050 työkalua on päivitetty strategiaa tukevaksi ja sitä tulisi käyttää uusien toimijaryhmien herätteenä.

Jotta strategian konkreettinen käytännön toteutus saadaan näkyviin, sen seuranta on saatava pikaisesti hyvään vauhtiin ja se on tehtävä laajassa yhteistyössä toimikuntalaisten, seurannan asiantuntijoiden ja kestävyyspaneelin kanssa. Kansalaisten, etenkin nuorten ääni on tärkeä saada mukaan.

Arvioinnin nostamat kolme Suomen suurinta kestävyyshaastetta - ekologinen kestävyysvaje, globaalivastuun vaje ja merkittävät rajoja ylittävät kielteiset vaikutukset -  on otettava entistä vahvemmin toimikunnan työlistalle seminaarien ja toimia suunnittelevien keskusteluiden muodossa.

Pääsihteeristö tulee hyödyntämään arvioinnin tuloksia myös tukiessaan valtioneuvoston ja hallituksen kestävyystyötä. Kolme ensisijaista asiaa ovat 1) ministeriöiden yhteinen ja niiden sisäinen kunnianhimo sekä säädösvalmistelussa, tulosohjauksessa että yhteistyössä toimikunnan kanssa 2) politiikkajohdonmukaisuus ja päällekkäisen työn välttäminen sekä 3) kestävyystarkastelu, seuranta ja tiedeyhteistyö valtion budjetoinnin tueksi. Arvioinnin suositukset ovat tärkeitä viestejä myös tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Suomen Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon toinen ulkopuolinen arviointi julkistettiin 27.2.2023. Arvioinnin on toteuttanut 4Frontin johtama konsortio VN TEAS –hankkeena. Arvioinnissa tarkasteltiin valtionhallinnon toimia ja ohjausjärjestelmää, tarkoittaen valtionhallinnon ja hallinnonalojen keinoja sekä työkaluja ohjata Agenda2030:n toimeenpanoa Suomessa ja ulkosuhteissa.