Kestävän kehityksen toimikunta sopi Agenda2030 tiekarttatyön etenemisestä
Kestävän kehityksen toimikunnan kevätkokous maanantaina 3. toukokuuta käsitteli Agenda2030 tiekarttaa sekä hallituksen kestävän kehityksen työtä. Agenda2030 tiekartta tulee olemaan merkittävä ja keskeinen kestävän kehityksen toimikunnan strateginen työväline seuraavien vuosien aikana. Se tulee linjaamaan ne keskeiset teemat eli muutosalueet, joihin toimikunnan työ jatkossa painottuu.
Käynnissä on kaksi tiekarttatyötä, jotka tukevat toisiaan. Hallituksen kestävyystiekartta julkistettiin puoliväliriihessä. Hallituksen tiekarttaan on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Kestävän kehityksen toimikunnan Agenda2030 tiekartan ytimen muodostavat järjestelmätason muutokset, jotka tukevat Agenda2030n tavoitteiden saavuttamista. Suomalainen yhteiskunta osallistuu Agenda2030-tiekartan laadintaan ja toteutukseen laajasti kestävän kehityksen toimikunnan kautta.
Toimikunta keskusteli Agenda2030 tiekartan muutosalueista, joita on tunnistettu tähänastisessa työssä nyt kuusi:
- Kestävä ruokajärjestelmä
- Kestävä energiajärjestelmä
- Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
- Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
- Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
- Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
Näiden alueiden työstäminen jatkuu vision ja tavoitteiden osalta jo 10.5., ja muutospolkujen työstö kohti asettuja tavoitteita aloitetaan toukokuun lopussa. Toimikunnan työ muutosalueiden ja -polkujen parissa jatkuu pitkälle syksyyn.
Hallituksen kestävän kehityksen työtä olivat toimikunnalle avaamassa pääministeri Sanna Marin ja ministerit Krista Mikkonen, Matti Vanhanen, Aino-Kaisa Pekonen, Ville Skinnari ja Jari Leppä. Hallituksen puoliväliriihessä päättämä kestävyystiekartta tarkastelee yhtä aikaa kaikkia kolmea kestävyyden ulottuvuutta: sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Kestävyyden laaja-alainen käsittely hallituksen puoliväliriihessä oli historiallista. Hallituksen tiekarttatyötä jatketaan tulevissa riihissä, ja seuraavan kerran kokonaisuutta arvioidaan laaja-alaisemmin kehysriihessä keväällä 2022. Viime vuoden lopussa annettu valtioneuvoston selonteko Agenda2030sta tiivistää yhteen asiakirjaan sen, mitä ja miten hallitus toimii Agenda2030n edistämiseksi niin Suomessa kuin globaalistikin.
Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand kiitti hallitusta Agenda2030 selontekomenettelyn jatkamisesta ja korosti Agenda2030 tiekartan tärkeyttä. Kestävyyspaneelin varapuheenjohtaja Lassi Linnanen painotti puheenvuorossaan käynnissä olevan kestävyysmurroksen kokonaisvaltaisuutta.
”Tarvitaan systeemistä näkemystä kokonaisuudesta, jolloin on hyväksyttävä niin muutosten yhteishyödyt kuin ristiriidatkin”, sanoi Linnanen.
Nuorten Agenda2030 –puheenvuoron pitänyt Sara Nyman korosti Linnasen tavoin kokonaisuuden ymmärtämistä:
”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat kokonaisuus ja niin on oltava politiikkatoimienkin. Kestämättömintä on, jos yhä suljemme silmämme ja siirrämme päätöksiä vaikka tieteen viesti on selvä”
Tämän vuoden aikana toimikunnan työtä uudistetaan. Kuluvana vuonna siirrytään malliin, jossa toimikunnalla on vuosittain kevätkokous, syyskokous sekä kolmas vuoden lopulla järjestettävä kokous. Kevätkokouksessa painopiste on hallituksen ja hallinnon Agenda2030 työssä, syyskokouksessa tarkastellaan muiden yhteiskunnan toimijoiden tekemää työtä. Vuoden kolmannessa kokouksessa keskitytään vaihtuvaan ajankohtaiseen teemaan, joka kuluvana vuonna on Agenda2030 tiekartan viimeistely. Toimikunnan työn suunnittelua tukemaan on perustettu työvaliokunta, jonka jäsenet vaihtuvat määräajoin.
