Kestävän kehityksen toimikunta sopi Agenda2030 tiekartan jatkoaskelista sekä keskusteli yhteiskunnan toimista Agenda2030 toimintaohjelman edistämiseksi

28.10.2021 9.11
Kestävän kehityksen toimikunnan logo. Kuvassa on Suomen kartta, jalanjälki ja kädenjälki.

Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui 11. lokakuuta keskustelemaan Agenda2030 tiekarttatyön etenemisestä. Tiekartta on toimikunnan suunnitelma siitä, miten Suomi saavuttaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n tavoitteet. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin yhteiskunnan eri sektoreiden ajankohtaisia toimia Agenda2030 toimintaohjelman edistämiseksi.

Agenda2030 tiekarttatyö käynnistyi tammikuussa, ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Tiekartta tulee olemaan merkittävä kestävän kehityksen toimikunnan strateginen työväline seuraavien vuosien aikana. Se tulee linjaamaan keskeiset teemat eli muutosalueet, joihin toimikunnan työ jatkossa painottuu.

Pääsihteeri Sami Pirkkala muistutti toimikuntaa järjestelmänäkökulmasta, joka otettiin heti alussa Agenda2030 tiekarttatyön lähtökohdaksi. Järjestelmänäkökulma tarkoittaa sitä, että emme etsi täsmäratkaisuja tiettyjen Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tunnistamme järjestelmätason kokonaisuuksia ns. muutosalueita, joilla on merkittävä vaikutus kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.

Tutkija Satu Lähteenoja Aalto-yliopistosta avasi lyhyesti kuutta muutosaluetta, joissa kevään ja syksyn aikana toimikunta on työstänyt murrosareenamenetelmällä polkuja kohti yhdessä määriteltyjä tavoitteita. Muutosalueet ovat:

  1. Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä

  2. Kestävä energiajärjestelmä

  3. Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat

  4. Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus

  5. Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

  6. Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus

Toimikunta keskusteli muutosalueiden sisällöistä sekä siitä, miten Agenda2030:n läpileikkaavat periaatteet, kuten globaali vastuu ja oikeudenmukaisuus, konkretisoituvat muutosalueissa. Työ jatkuu marraskuun aikana erityisesti läpileikkaavien periaatteiden osalta. Tarkoitus on, että toimikunta sopii Agenda2030 tiekartan jatkoprosessista joulukuun kokouksessa.

Kokouksessa käsiteltiin lisäksi jäsentahojen tilannekatsaus Agenda2030 toimintaohjelman toteuttamisessa. Toimikunnalle tehtiin syyskuun alkupuolella kysely, jossa kysyttiin toimikunnan jäsentahojen toimia Agenda2030n edistämiseksi. Lisäksi kysyttiin mahdollisista haasteista ja esteistä, jotka hidastavat tai estävät saavuttamasta Agenda2030 tavoitteita.

Keskustelua pohjustettiin Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitalan alustuksella. Laitala painotti alustuksessaan kaupunkien roolia kumppanina ja alustana uusille puhtaille ja älykkäille kaupunkiratkaisuille.

Työvaliokunnan jäsenet toimitusjohtaja Vesa Silfver, Motiva; vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, YK-liitto sekä Pasi Laitala kertoivat havaintojaan kyselystä ja aamukahvien sadosta.

Jenni Kauppila sanoi, että koko yhteiskuntaa osallistava toimintamalli on Suomen lippulaiva kansainvälisillä areenoilla ja toimikunnan työ on siitä paljon käytetty esimerkki. Kriittisen kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuus on tärkeä viesti ja malli jaettavaksi globaalisti. Kauppila korosti myös, että ilmastokriisin, kuudennen sukupuuttoaallon ja kasvavan globaalin eriarvoisuuden ja epäluottamuksen uhatessa meidän on muutettava tapaa, jolla toimimme ja arvotamme asioita, jos haluamme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

Vesa Silfver summasi, että on perisuomalainen tapa rakentaa yhteiskunnallista yhteistyötä. Monissa Euroopan maissa asioita toimeenpannaan lainsäädännön kautta, jolloin minimitoimista ja -tavoitteista tulee helposti maksimi. Olisikin parempi luoda yrityksille kannustimia rakentaa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Lisäksi Silfver korosti, että siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaatii systeemistä muutosta.

Keskustelussa nostettiin esiin mm. myönteinen palaute teollisuuden ja muiden eri sektoreiden tuottamiin vähähiilitiekarttoihin sekä eri toimijoiden sitoumukset edistää toimialojen vastuullisuustavoitteita ja niiden muassa Agenda2030 tavoitteita. Lisäksi puhuttiin tutkimuksen merkittävästä roolista kestävyysmurroksen toimeenpanossa ja EU:n kestävän rahoituksen taksonomiatyöstä. Myös eriarvoistumiskehitys puhutti: ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon lisäksi on ratkaistava kasvava maiden välinen ja sisäinen eriarvoistuminen sekä niihin liittyvät rakenteelliset ongelmat.

Kokouksen päätteeksi Nuorten Agenda2030-ryhmän uusi kokoonpano esittäytyi toimikunnalle uuden puheenjohtajan Paula Pättikankaan johdolla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 11 eri ikäistä nuorta vaikuttajaa eri puolilta Suomea, myös Ahvenanmaa on edustettuna. Ryhmän tehtävänä on osallistua toimikunnan työhön. Lisäksi ryhmä pyrkii löytämään muita tehokkaita tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Ryhmä aikoo mm. haastaa puolueet sitoutumaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiin vaalitavoitteisiin. Ryhmä kokee olennaisen tärkeänä suomalaisten nuorten ymmärryksen kasvattamisen kestävän kehityksen kannalta olennaisista kansallisista ja kansainvälisistä neuvotteluista ja kokouksista.

Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, johti puhetta kokouksessa.  

Kestävän kehityksen toimikunta on yhteiskunnan merkittävät toimijat kokoava vaikuttajafoorumi. Toimikunta edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin.

Lisätietoja: Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Sami Pirkkala, p. 050 598 0724, valtioneuvoston kanslia