Kestävän kehityksen toimikunta järjesti uuden strategian julkistustilaisuuden

Suomen uusi kestävän kehityksen strategia vuosille 2022-2030 julkistettiin Tiedekulmassa maanantaina 25. huhtikuuta. Strategian tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.

Suomen kestävän kehityksen strategia tähtää YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen. Kestävän kehityksen toimikunta työsti viime vuonna kansallisen Agenda2030-tiekartan, ja nyt julkaistu strategia perustuu tiekarttatyön tuloksiin. 

”Käsillä olevat kestävyyshaasteet ovat järjestelmätason kysymyksiä, joten ratkaisuissakin huomio tulee kiinnittää järjestelmiin ja niiden muutostarpeisiin. On myös tärkeää luoda uskoa mahdollisuuksiimme vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Toimikunnan ja koko suomalaisen yhteiskunnan yhteisenä tehtävänä on rakentaa tulevaisuudestamme tavoittelemisen arvoinen”, sanoo toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta. 

Strategia perustuu kuuteen muutosalueeseen, joissa järjestelmätason muutoksia tarvitaan:

• Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus

• Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat

• Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus

• Kestävä energiajärjestelmä

• Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä

• Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

Muutosalueet ovat luonteeltaan ja yhteiskunnan muutosvalmiuden osalta erilaisia. Taloutta, työtä ja kulutusta sekä sivistystä ja osaamista ja elämäntapoja korostavat muutosalueet edellyttävät merkittävää yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta. Hyvinvointia ja terveyttä koskeva muutosalue edellyttää puolestaan yhteiskunnallisen toiminnan painopisteen muuttamista ennaltaehkäisyyn. Energia- ja ruokajärjestelmiä koskevissa muutosalueissa on käynnissä teknologinen ja käyttäytymistä muuttava murros, jonka toteutumista tulee tukea ja vahvistaa. Metsien, vesien ja maan käyttöä koskeva muutosalue edellyttää kokonaisvaltaista yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi.

Muutosalueiden lisäksi strategia kokoaa yhteen toimia, joilla Suomi tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muualla maailmassa, ennen kaikkea kehittyvissä maissa.

Tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus tehdään yhdessä

Paneelikeskustelussa Kestävää Suomea rakentamassa keskityttiin monenkeskiseen ja pitkäjänteiseen kestävyystyöhön, jota yhteiskunnan eri aloilla tehdään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Paneelissa käytiin läpi kuntien, kaupan, rahoitussektorin, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan roolia kestävyysmurroksen edistämisessä. Panelistit Ville Taajamaa (Espoon kaupunki), Jenni Kauppila (YK-liitto), Marja Ola (Kaupan liitto) Esko Kivisaari (Finanssiala) ja professori Sampsa Hyysalo (Aalto-yliopisto) korostivat kestävän kehityksen strategiaa kaikille yhteisenä tahtotilana ja karttana, jonka avulla navigoidaan kohti kestävää tulevaisuutta.

Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Eeva Furman onnitteli toimikuntaa uudesta strategiasta ja korosti positiivisten tulevaisuudenkuvien ja yhteisen näkemyksen merkitystä kestävyystyössä. Furman avasi puheenvuorossaan yleisimpiä ajatusharhoja, joita kestävän kehityksen edistämättömyyteen liittyy ja joista on päästävä eteenpäin, jotta saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet. Yksi niistä on jatkuvuusharha, jossa kuvitellaan, että tulevaisuus on samanlainen kuin nykyhetki ja että voimme jatkaa samalla tavalla. Jatkuvuusharhan kytkemiseksi tulevaisuustietoisuuden vahvistaminen ja vaihtoehtoisien tulevaisuudenkuvien luominen on tärkeää. Furman muistutti, että Suomi on erittäin hyvissä lähtökuopissa kohti kestävää tulevaisuutta, mutta tavoite vaatii suurta järjestelmätason muutosta, jossa kaikki on pidettävä mukana.

Nuorten Agenda2030 –ryhmän toinen puheenjohtaja Paula Pättikangas korosti kommenttipuheenvuorossaan erityisesti nuorten osallisuuden merkitystä. Kestävyyskriisiä ei voida ratkaista, jos pelkästään kuuntelemme niitä ihmisiä, jotka ovat jo hyvässä asemassa. ”Tarvitsemme inklusiivisempaa viestintää ja enemmän aitoja osallistumismahdollisuuksia, sillä me tarvitsemme jokaiselle kokemuksen siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen,” Pättikangas kiteyttää.

Askeleet kohti kestävää Suomea

Seuraavaksi toimikunta ryhtyy työstämään strategian toimeenpanosuunnitelmaa, jossa tunnistetaan muun muassa keskeiset toimijatahot ja vaikuttavimmat toimet. Strategiaa esitellään kevään aikana myös poliittisille puolueille, tarkoituksena on tukea puolueiden vaaliohjelmien valmistelutyötä ja siten pohjustaa strategian ylivaalikautista toimeenpanoa.

Lisätietoja: Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, johtava asiantuntija Sami Pirkkala, p. 050 598 0724, valtioneuvoston kanslia