Kestävän kehityksen kansalaisraatiin ilmoittautuminen päättyy 24.1.2021
Kestävän kehityksen kansalaisraati kootaan nyt kolmatta kertaa – tule mukaan! Kahtena ensimmäisenä vuotena raati keräsi noin 500 vapaaehtoista suomalaista arvioimaan kestävän kehityksen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Kestävän kehityksen kansalaisraatiin vastataan 25.1-31.1.2021.
Kansalaisraadin jäsenet ottavat kantaa kestävän kehityksen eri näkökulmiin, kuten luonnon ja ympäristön tilaan sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hallituksen työssä kestävän kehityksen edistämiseksi. Raati työskentelee 25.1-31.1.2021. Raatiin osallistuminen vie muutaman tunnin. Raadin tulostilaisuus pidetään 18.2 etäyhteyksin.
Miten kansalaisraati toimii?
Katso Kansalaisraadin esittelyvideo (Youtube) (HUOM! Video tehty viime vuoden päivämäärillä. Vuoden 2021 raati työskentelee 25.1.-31.1.2021!)
Kestävän kehityksen kansalaisraati järjestetään nyt kolmatta kertaa. Raadin jäsenet vastaavat itsenäisesti kertaluonteiseen verkkokyselyyn kestävän kehityksen tilasta. Vastaamista varten raatilaiset saavat käyttöönsä reilusta neljästäkymmenestä indikaattorista muodostetut kymmenen seurantakoria ja niihin liittyvät asiantuntijoiden tekmät tulkintatekstit indikaattoreista. Kullekin raatilaiselle arvotaan kolmesta neljään seurantakoria, johon liittyviin kysymyksiin hän vastaa. Kaikki kymmenen seurantakoria ovat luettavissa ja kommentoitavissa näillä sivuilla.
Indikaattoritiedon, tulkintatekstien sekä muun raatilaisella olevan tiedon perusteella raatilainen sijoittaa kunkin indikaattorin nelikenttään sen suhteen, onko asian (kuten. PISA-tulokset) nykytila Suomessa hyvä vai huono, ja onko asian viimeaikainen kehitys ollut hyvää vai huonoa Suomessa. Kukin raatilainen vastaa kolmen tai neljän seurantakorin kysymyksiin. Kaikkia seurantakorien tekstejä voi kommentoida suoraan tekstien alle, mikäli raatilainen haluaa antaa panoksensa myös muiden seurantakorien arvioimiseen.
Kansalaisraadin työ on jatkuvaa, jotta hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta saavat tietoa kansalaisten arvioista kestävän kehityksen toteutumisesta Suomessa. Raatia täydennetään uusilla jäsenillä vuosittain.
Raadille osoitettu kysely perustuu valtioneuvoston kanslian ylläpitämiin kestävän kehityksen indikaattoreihin, niistä laadittuihin asiantuntija-analyyseihin sekä kansalaiskeskusteluun. Indikaattoriaineisto on jaettu seurantakoreihin, jotka tutkijat ja asiantuntijat ovat yhdessä kehittäneet. Seurantakoreihin voi tutustua tämän sivuston Seuranta-osiossa. Seurantakoreja ovat esimerkiksi luonnon ja ympäristön tila, yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä asuminen ja yhdyskunnat.
Raadin toimintaa on kehitetty ensimmäiseen raatiin osallistuneiden antaman palautteen perusteella.
Miksi kansalaisraatia tarvitaan?
Tutkijat ja virkakunta arvioivat kestävän kehityksen tilaa tutkitun tiedon pohjalta, mutta eivät sitä, onko tila hyvä vai huono. Arvovalintoihin ja päätöksenteon tueksi kaivataan kansalaisten ääntä! Päättäjien on arvokasta tietää, mihin asioihin kansalaiset toivovat parannusta.
Kansalaisraadin tuloksia käytetään muun muassa hallituksen vuosikertomuksessa, jossa hallitus raportoi työstään eduskunnalle. Vuosikertomukseen sisältyy kestävän kehityksen luku, jossa tuodaan esiin raadin ajatukset aiheesta. Lisäksi virkakunta käyttää tuloksia arjen työssään.
Miten korona vaikuttaa kansalaisraadin työhön?
Kestävän kehityksen kansalaisraatilaisia pyydetään sijoittamaan indikaattori, kuten työllisyysaste, nelikenttään sen mukaisesti, onko asian nykytila hyvä vai huono, ja onko viimeaikainen kehitys ollut hyvää vai huonoa. Vastauksen tueksi kullekin raatilaiselle lähetetään asiantuntijan laatima analyysi kustakin indikaattorista. Näihin teksteihin on sisällytetty tieto siitä, miten korona on vaikuttanut kuhunkin indikaattoriin, jos tuoretta tietoa on saatavilla. Monessa tapauksessa tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2019, jolloin koronan vaikutukset tulevat vasta seuraavan vuoden kansalaisraadin käyttöön.
Pyri siis vastaamaan asiantuntijoiden tarjoaman tuoreimman analyysin ja tiedon perusteella sen sijaan, että arvioita koronan vaikutuksia ennenaikaisesti.
Monet kestävää kehitystä mittaavat indikaattorit ovat sellaisia, joihin yhden vuoden vaihtelu ei vaikuta merkittävästi – kuten esimerkiksi luontoon- ja ympäristöön liittyvät indikaattorit. Näihin korona ei ole vaikuttanut toistaiseksi juuri laisinkaan. Kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä, ja tästä syystä haluamme pitää myös kansalaisraadin työn mahdollisimman samankaltaisena vuodesta toiseen, myös näin poikkeuksellisina aikoina.
Kansalaisraadin vastauslomakkeeseen lisätään tänä vuonna oma kysymys koronan vaikutuksista kestävään kehitykseen, jossa voit avata arviotasi tähän teemaan.
