Kansalaisraati arvioi Suomen kestävää kehitystä aiempaa kriittisemmin

Tammikuussa 2021 kolmatta kertaa järjestetty kestävän kehityksen kansalaisraati keräsi noin 500 suomalaista arvioimaan kestävän kehityksen tilaa Suomessa. Raatilaisten arviot kestävän kehityksen nykytilasta ja kehityksestä olivat tänä vuonna aiempaa kriittisempiä.

Kansalaisraadissa vapaaehtoiset jäsenet arvioivat kestävän kehityksen eri osa-alueita, kuten työllisyyttä ja hiilineutraaliutta, asiantuntijatekstien pohjalta. Raadin tuloksia hyödynnetään hallituksen ja eduskunnan työskentelyssä. 

Raadissa kansalaiset arvioivat sekä kestävän kehityksen nykytilaa että sen viimeaikaista kehitystä. He asettivat eri osa-alueet tämän perusteella neljään eri kategoriaan: minkä asioiden hyvä tila on varmistettava jatkossa, mitä hyvää kehitystä on vahvistettava, mistä tulisi huolestua ja mitkä asiat ovat niin huonosti, että niiden korjaamiseksi tarvitaan erityisiä toimia. 

Kansalaisraadissa arvioitiin kestävän kehityksen tilaa vuoden 2020 tienoilla, joten koronapandemian aiheuttamat muutokset eivät näkyneet vielä kaikissa materiaaleissa. Raatilaisilla oli kuitenkin mahdollisuus esittää myös oma arvionsa koronapandemian vaikutuksesta kestävään kehitykseen.

“Edellisiin vuosiin verrattuna kansalaisraati oli aiempaa kriittisempi kestävän kehityksen tilaa kohtaan. Erityisesti raatilaiset olivat huolissaan nuorista ja luonnosta. Monet kokivat, että kehitys menee huonompaan suuntaan ja ripeille teoille on tarvetta”, kertoo johtava-asiantuntija Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta.

Varmista: Lehdistönvapaus täytyy taata myös tulevaisuudessa

Raatilaiset pitivät useita sosiaalisen kestävyyden osa-alueita, kuten työssä oppimista, aikuiskoulutukseen osallistumista ja elämänlaatua asioina, joista tulee pitää kiinni myös jatkossa. Raatilaiset kehuivat erityisesti Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa lehdistönvapauden toteutumisessa. Moni kuitenkin ilmaisi myös huolensa media-alan keskittymisestä ja toimittajiin kohdistuvasta uhkailusta. 

”Lehdistövapauden tila vaikuttaa olevan hyvä, mutta toimittajiin kohdistuva uhkailu globaalisti herättää huolta myös Suomen osalta”, yksi raatilaisista kommentoi.

Vahvista: Toimia päästöjen pienentämiseksi

Kasvihuonekaasupäästöt ovat raatilaisten mukaan harvoja kestävän kehityksen asioita, jotka ovat viime vuosina parantuneet aiemmasta huonosta tilasta. Hyvän kehityksen tulee kuitenkin jatkua, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Lisäksi raatilaiset huomioivat päästöjen ulkoistamisen muihin maihin sekä esimerkiksi kulutuksen ja yksityisautoilun aiheuttamat päästöt ilmaston kuormittajina. 

”Se, että päästöt ovat vähentyneet on myönteinen asia. Niiden pitäisi kuitenkin vähentyä edelleen ja lisäksi suomalaiset aiheuttavat kulutuksellaan päästöjä myös muualla maailmassa”, raadista kommentoitiin.

Huolestu: Eriarvoistuminen on vaarassa lisääntyä

Yhteiskunnallisen epätasa-arvon lisääntyminen, kuten nuorten lukutaidon heikkeneminen ja tuloerojen kasvu, herättivät huolta kansalaisraatilaisissa. Vaikka tilanne olisi kansainvälisessä vertailussa hyvä, raatilaiset pelkäävät, että koronapandemia tulee lisäämään tulevaisuudessa eriarvoisuutta entisestään: ”Tuloerot lisäävät yhteiskunnan eriarvoisuutta. Pienituloisuuden periytyvyys ja ongelmien kumuloituminen samoille henkilöille aiheuttavat suuria haasteita. On myös huolestuttavaa, että kaikkein rikkaimmat ovat rikastuneet entisestään.” 

Hyökkää: Vähemmän kuormittava arki ihmisille ja ympäristölle

Raatilaiset vaativat toimia useaan ympäristöön ja arjen kuormittavuuteen liittyvän kestävän kehityksen teeman parantamiseksi. Erityisesti työn kuormittavuuden raatilaiset näkivät kasvaneen liialliseksi, jos työssä uupuminen on jo normaali tila. Ympäristöteemoissa raatilaiset vaativat toimia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi ja ympäristölle haitallisten tukien poistamiseksi.

”On hälyttävää, että yli puolet kokee työnsä raskaaksi. Luulen, että tämä on yhteydessä tuottavuusvaatimuksiin. Työtä tulisi saada tehdä itselle sopiva tuntimäärä ja osa-aikaisen työn mahdollisuuksia tulisi parantaa”, yksi kansalaisraadin edustaja kirjoitti. 

Näissä asioissa Suomen nykytilanne ja viimeaikainen kehitys arvioitiin huonoiksi. 

Kansalaisraati työskenteli 25.-31.1.2021. Raadin tulokset esiteltiin julkistustilaisuudessa 18.2.2021. Voit tarkastella raadin kattavia tuloksia tästä (PowerPoint) 

Kuva: Kansalaisraadin tulokset tiivistettynä