Ydinenergian tulevaisuus edellyttää asianmukaista ja ajantasaista lainsäädäntöä

Työ- ja elinkeinoministeriö
8.12.2021 8.37
Tiedote
Kuva: TVO

Ydinvoima on osa Suomen energiapalettia. Ydinenergialla on oma tärkeä roolinsa lähivuosikymmenien ilmastopolitiikan osana, kun Suomikin on matkalla ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Sen tulevaisuus edellyttää kuitenkin asianmukaista ja ajantasaista lainsäädäntöä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. 

Ydinenergiaa koskee vahva ja yksityiskohtainen sääntely, koska ydinmateriaalien käyttö on potentiaalisesti vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Lainsäädännän kattamia asioita ovat jatkossakin muun muassa ydin- ja säteilyturvallisuus, turvajärjestelyt, ydinmateriaalivalvonta ja ydinvastuu. 

Ydinlaitosten lupajärjestelmän perusteet ovat kestäneet aikaa hyvin ja turvanneet laaja-alaisesti yhteiskunnan kokonaisedun arvioimisen ydinlaitoshankkeen eri vaiheissa. Lupajärjestelmää on silti syytä uudistaa kertyneet kokemukset ja ennakoitavissa olevat kehitysnäkymät huomioon ottaen.

Myös ydinlaitosten toimintaympäristö on muutoksessa. Ydinenergian tuotannon lainsäädännöllinen kehikko on tarpeen uudistaa näihin kehitysnäkymiin pohjautuen. Alalle on tulossa uusia toimijoita, toimintamalleja ja teknologiaa, kuten esimerkiksi pienet modulaariset reaktorit (SMR). Hiilineutraali energiajärjestelmä edellyttää päästötöntä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa ydinenergian käytön lisääminen on yksi ratkaisuvaihtoehdoista. 

Lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vuoden 2024 aikana, hallituksen esitys eduskunnalle seuraavalla vaalikauden lopulla, ja laki voimaan vuonna 2028.

Turvallisuus edellyttää tehokasta valvontaa, vastuullinen toiminta kattaa koko elinkaaren 

Ydinenergian käytön turvallisuus edellyttää tehokasta ja riskien mukaan kohdennettua valvontaa. Uusi teknologia ja sarjavalmisteisuus edellyttävät vaatimusten noudattamisen valvonnan uudistamista. Säteilyturvakeskukselle (STUK) on varattava lainsäädännössä riittävästi erilaisia valvontatyökaluja, jotta nykyisten suurten ydinvoimalaitosyksiköiden ja mahdollisten SMR-voimaloiden käytön turvallisuus varmistetaan.

Ydinenergian käyttöön liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on tarpeen säätää nykyistä täsmällisemmin. Keskeisinä tavoitteina on parantaa sovellettavien vaatimusten ennakoitavuutta sekä kohdentaa ne oikea-aikaisesti ja oikeasuhtaisesti toiminnasta aiheutuvaan riskiin. 

Ydinenergian käytön yksityiskohtaisemmat vaatimukset on asetettu STUK:n määräyksissä ja ydinturvallisuusohjeissa (YLV). Samanaikaisesti ydinenergialainsäädännön uudistuksen kanssa STUK on uudistamassa ydinenergian käytön säännöstönsä. Lainsäädäntöön on tarpeen sisällyttää STUK:lle riittävän yksityiskohtaiset norminantovaltuudet. Niiden tulee olla selkeitä ja laista johdettavia.

Vastuullinen toiminta on nähtävä myös laajemmin: ydinenergian tuottajan kuuluu maksaa kaikki syntyvät kustannukset. Tämä periaate on Suomessa kattavasti käytössä. Esimerkiksi ydinjätehuollon ja laitosten käytöstä poiston varat kerätään Valtion ydinjätehuoltorahastoon tulevaa tarvetta varten. Posivan Onkalo on hyvä esimerkki vastuullisuudesta. Se on maailman ensimmäinen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos ja hyvin pitkäjänteisen tutkimuksen ja suunnittelun tulos. 

Kannattavuus olennainen tekijä selkeän sääntelyn ja vastuullisen toiminnan rinnalla

Ydinenergian suurin tulevaisuuden kysymysmerkki on kannattavuus. Sillä on roolinsa perusvoimana tai vaikkapa lämmöntuotannossa. Myös esimerkiksi pientuotanto niillä maailman arktisilla alueilla, joilla ei ole kattavaa sähköverkkoa, voi olla järkevää. Hinnan pitää kuitenkin olla kohtuullinen. 

Pienet modulaariset reaktorit (SMR) ovat olleet vilkkaan keskustelun ja kiinnostuksen kohteena.
SMR:t eivät poista relevantteja kysymyksiä turvallisuudesta, turvajärjestelyistä tai vaikkapa ydinjätehuollon hoitamisesta. Jos puhutaan kaukolämpöä tuottavista laitoksista, ne on myös rakennettava varsin lähelle asutuskeskuksia. Toistaiseksi maailma odottaa vielä niiden osalta kustannuksiltaan kilpailukykyisiä malleja.

Kaupallisen kannattavuuden ohella ratkaiseva asia on, miten sääntelyviranomaisten turvallisuusarviointi ja sitä koskeva kansainvälinen yhteistyö tehostuvat. Esimerkiksi modulaarisuuden tuomat hyödyt menetetään, jos tätä osaa luvitusta ei saada toimimaan ja jokainen rakennettava reaktori pitää jatkossakinarvioida erikseen. Suurelta osin kyse on regulaattoreiden yhteistyöstä ja koordinaatiosta.

Ydinenergialainsäädännön tai siihen liittyvän luvituksen uudistaminen ei ole taikakeino esimerkiksi SMR:ien markkinoille tuloon. Turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja kustannuksiin liittyvät tekijät ovat joka tapauksessa olemassa.

Vakaan ja investointeja mahdollistavan toimintaympäristön luominen ja ylläpitäminen on valtiovallan tehtävä, varsinaiset investoinnit kuuluvat alan toimijoille.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo, TEM, p. 029 504 7035
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, p. 029 506 2078
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518