Kaasun kriisitoimet pääaiheena energiaministerien kokouksessa 25.10. Luxemburgissa
EU:n energiaministerit kokoontuvat 25.10.2022 Luxemburgissa. Kokouksen asialistalla ovat 1) kolmas energiakriisipaketti, josta EU:n päämiehet keskustelivat 20.10 Eurooppa-neuvostossa, 2) kaasumarkkinapaketti sekä 3) rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Energiaministerit jatkavat EU:n päämiesten 20.10. päämiesten käymää keskustelua energiakriisin hillitsevistä toimista ja erityisesti kaasumarkkinoiden tilanteesta ja kaasun markkinahintaan vaikuttavista toimista.
Keskustelun pohjalla on komission 18.10. antama ehdotus ns. kolmanneksi energiakriisipaketiksi. Paketti sisältää muun muassa kaasun solidaarisuusasetuksen, jonka avulla pyritään lieventämään korkean kaasun hinnan vaikutuksia puuttumalla kaasun kysyntään ja saantiin, varmistamalla toimitusvarmuutta koko EU:ssa ja vahvistamalla solidaarisuutta.
Suomi tarkastelee ehdotusta avoimesti painottaen toimia, joilla energian hintaan ja saatavuuteen voidaan vaikuttaa nopealla aikataululla. On myös tärkeää arvioida huolellisesti ehdotuksen vaikutukset kaasun saatavuuteen ja kysyntään, samaten solidaarisuusmekanismien vaikutuksia.
Asetusehdotuksen käsittely jatkuu teknisellä tasolla heti energianeuvoston jälkeen.
Energiaministerit keskustelevat myös keskustelun joulukuussa 2021 julkaistuun 55-valmiuspaketiin liittyvästä ehdotuksista kaasumarkkinadirektiivin ja -asetuksen uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan nykyisen maakaasumarkkinan sääntelyrakenteita täydennettäisiin uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen hyödyntämistä, sekä puhtaan vedyn markkinoiden edistämistä koskevilla säännöstöillä.
Kokonaisuuden käsittely on viivästynyt EU-lainsäädäntötyön keskityttyä kiireellisiin kaasun ja sähkön hintaan sekä energian saatavuuteen liittyviin ehdotuksiin.
Suomen kannan mukaan kansallisten ja alueellisten kaasumarkkinoiden yhdistämistä toisiinsa tulisi helpottaa. Suomen maakaasumarkkinoiden erityispiirteet, kuten kuluttaja-asiakkaiden ja jakeluverkkoihin liittyneen maakaasun kulutuksen vähäinen määrä, tulee kuitenkin ottaa huomioon.
Kehittymässä olevien vetymarkkinoilla tulee pyrkiä välttämään ylimitoitettuja sääntelyratkaisuja.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edennyt Suomen kannalta suotuisaan suuntaan
Kokouksen kolmantena pääaiheena on saavuttaa yleisnäkemys uudelleen laaditusta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Ehdotus oli osa komission joulukuussa 2021 antamaa 55-valmiuspakettia. Siinä esitettiin uusia velvoitteita uudisrakentamiselle ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudelle.
Neuvostokäsittelyssä ehdotus on muuttunut monelta osin Suomelle myönteiseen suuntaan. Uudisrakennuksille päästöttömän rakennuksen primäärienergiankulutuksen sitovat enimmäisarvot asetettaisiin kansallisesti, eikä EU-tasolla kuten komissio ehdotti.
Lisäksi olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden sitovat vähimmäistasot asetettaisiin suoraan velvoittavina ainoastaan ei-asuinrakennuksille. Yksittäisille rakennuksille olisi mahdollista antaa vapautuksia näiden vaatimusten soveltamisessa.
Yleisnäkemyksessä lievennettäisiin myös aurinkoenergiaa, sähköautojen latausinfraa ja energiatodistuksia koskevia velvoitteita. Suomi kannattaa neuvoston yleisnäkemyksen hyväksymistä.
Lisätiedot:
erityisavustaja Hannes Torppa +358 50 438 9914
osastopäällikkö Riku Huttunen +358 50 431 6518
virkamiesavustaja Nina Alatalo, TEM, p. +358 50 431 8015
erityisasiantuntija Elina Johansson, TEM, p. +358 50 301 4607
hallitusneuvos Arto Rajala +358 50 434 4928 (kaasumarkkinat)
ympäristöneuvos Maarit Haakana, YM, p. +358 29 525 0069 (rakennusten energiatehokkuus)
