Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2022

Sosiaali- ja terveysministeriö
27.9.2021 11.40
Tiedote 279/2021

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 esitetään noin 15,9 miljardia euroa. Se on noin 1,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.

Perhevapaita ja perhe-eläkettä uudistetaan, sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään sekä toimeenpannaan EU-elvytysohjelmaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon osuus 3 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia. 

Seitsemän päivän hoitotakuu etenee

Hallitus päätti budjettiriihessä, että hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan.

Hoitotakuun toteutusta varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän rahoituksen lisäksi. Rahoitus kokonaisuudessaan ratkaistaan vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Hallituksen hoitotakuuta koskevan esityksen antamisen ajankohta linjataan lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Uusi lainsäädäntö nopeammasta hoitoon pääsystä tulee voimaan tämän hallituskauden aikana.

Koronaan liittyviä välittömiä kustannuksia korvataan

Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023. Tällaiset koronastrategian mukaiset kustannukset korvataan edelleen täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022

Työttömyysturvaan esitetään 2,6 miljardia euroa. Se on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.
Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja.

Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.

Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen esitetään 1,15 miljoonaa euroa. 

Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa

Perhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.

Perhe-eläkettä uudistetaan

Perhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta esitetään jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta esitetään rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä esitetään maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.

Eläkkeiden rahoitukseen esitetään kokonaisuudessaan 5,0 miljardin euron määrärahoja. Se on 1,2 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu tarvearvion muutoksista.

Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitusta

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin esitetään 4,5 miljardia euroa. Se on 10,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Kelan toiminnan kuluihin esitetään yhteensä 490,5 miljoonaa euroa. Se on 9,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen esitetään 2,1 miljardin euron määrärahoja. Se on noin 40,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Väliaikaisia säädösmuutoksia, jotka ovat mahdollistaneet koronatutkimuksen ja -rokotteen korvaamisen sairausvakuutuksesta, ehdotetaan jatkettavan 30.6.2022 saakka. Tämän arvioidaan lisäävän sairausvakuutuksen kustannuksia yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Valtion osuus kustannuksista on noin 4 miljoonaa euroa.

Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin sairauspäivärahakauden tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion sairausvakuutuksen menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien valtionosuusmenojen arvioidaan lisääntyvän 1 miljoona euroa lisääntyneiden lääkärilausuntojen johdosta.

Nuorten työllisyyden edistämiseksi sotilasavustuksessa huomioidaan suojaosa, jonka mukaisesti vain osa palveluksessa olevan asevelvollisen palkka- ja yrittäjäntuloista otettaisiin sotilasavustusta määrättäessä huomioon. Ehdotus lisää valtion menoja noin 0,2 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan esitetään 542,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.

Turvakotien toimintaan esitetään 24,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 33,0 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 5,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen esitetään 132,8 miljoonaa euroa, joka on 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 3,0 miljoonaa euroa aiheutuu toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. 

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan yhteensä 134 milj. euroa STM:n pääluokkaan, josta 125 milj. euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen sekä työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin 9 milj. euroa.

Terveysalan kasvustrategiaa tuetaan

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen esitetään 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Kasvustrategiassa tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen esitetään yhteensä 37,8 miljoonan euron määrärahaa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen esitetään yhteensä 36,6 miljoonaa euroa. Se on 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista.
Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun esitetään 4,0 miljoonan euron määrärahaa.

Muu tutkimus ja koulutus

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen esitetään yhteensä 121 miljoonaa euroa. Tutkimukseen esitetään 25,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 96,0 miljoonaa euroa. 

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen esitetään 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. 

Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.
Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 miljoonaa euroa.

Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoa

Hallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen esitetään 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.

Virastot, laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan esitetään 188 miljoonaa euroa. Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla esitetään yhteensä 0,14 miljoonan euron määrärahalisäystä Valviralle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle esitetään 2,2 miljoonan euron määrärahaa.

Lisätietoja  

Erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Matti Hirvola, p. 0295 163 603 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Jenny Suominen, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Anna Abrahamsson, p. 0295 150 029 (yleiset kysymykset, tasa-arvo)
Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)   
Osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (rokotusohjelma, lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
Osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (asiakkaan ja potilaan asema, palvelut)
Osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668 (sosiaalivakuutusasiat)
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
Osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0259 163 642 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
Johtaja Jaana Rissanen, p. 0295 163 011 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (asumiseen perustuva sosiaaliturva)
Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
Johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (terveyden edistämisen määrärahat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
Johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)