Hyppää sisältöön

Uusi strategia tukee kaupunkien roolia suunnannäyttäjinä ja kilpailukyvyn vahvistajina

Työ- ja elinkeinoministeriöValtiovarainministeriöYmpäristöministeriö 23.9.2020 10.01
Tiedote

Kaupungistumisen edetessä kaupunkien merkitys asuin- ja elinympäristöinä, yritystoiminnan alustoina, kuntakentän suunnannäyttäjinä, ilmastonmuutoksen ratkaisijoina ja kansainvälisinä toimijoina voimistuu. 23.9.2020 julkaistu Kansallinen kaupunkistrategia 2020–2030 on valtion ja kaupunkien yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat kaupunkien keskeisimmät kehityssuunnat tälle vuosikymmenelle ja miten kaupunkipolitiikkaa tehdään valtion ja kaupunkien kumppanuutena.

Strategia on tehty valtion ja kaupunkien tiiviinä yhteistyönä. Se osoittaa suunnan kumppanuudessa tapahtuvalle käytännön tekemiselle kaupunkien elinvoiman, sosiaalisen kestävyyden, toimivien liikenne- ja datayhteyksien kuin ilmastotavoitteidenkin saavuttamiseksi. Strategia terävöittää kansallista kaupunkipolitiikkaa ja vastaa kaupungistumisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaiset tavoitteet huomioon ottaen. 

Strategia tunnistaa kaupunkien keskeisen roolin, joka kaupungeilla on alueellisten ja väestöryhmien välisten koulutus-, työllisyys- ja hyvinvointierojen vähentämisessä. Kaupungeissa on suuri tarve palveluille ja toimenpiteille, jotka huomioivat eri väestöryhmien ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet. 

”Näemme kooltaan, väestöltään ja muuten profiililtaan yhä erilaisempia kaupunkeja, ja se voidaan nähdä paitsi haasteena palveluiden tuottamiselle, myös mahdollisuutena omaleimaiseen kehitykseen ja tunnistettavuuteen”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo. 

”Takaamme tasapuoliset mahdollisuudet kaupunkikentän – erilaistuvankin sellaisen – turvata ja luoda ne edellytykset, joita asukkaat, yritykset ja yhteisöt tarvitsevat menestyäkseen ja voidakseen hyvin”, kuntaministeri jatkaa.

Kaupungit ovat osaamisen, tutkimuksen, kehittämisen ja yritystoiminnan alustoja. Osaamistason nosto, vetovoimaiset työmarkkinat sekä laadukas tutkimus mahdollistavat kaupunkien ja samalla koko Suomen kilpailukyvyn.

”Jotta saisimme kasvua ja elinvoimaa Suomelle, tarvitsemme laajaa yhteispeliä niin kaupunkien ja valtion kuin muidenkin toimijoiden kesken. Valtio haluaa omalta osaltaan huolehtia siitä, että luomme ennustettavia ja johdonmukaisia toimintaedellytyksiä erilaisille kaupungeille. Innovaatioita vahvistaviin verkostoihin myös panostetaan eri tavoin”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Ilmastonmuutos on ennennäkemätön uhka ihmiskunnalle. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ovat Suomelle kuitenkin myös mahdollisuus luoda elinvoimaa, kestävää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. 

”Kaupunkien ja valtion yhteisponnistelulla on merkittävä rooli ilmastotyössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen painottaa.

”Monen kaupungin ilmastotavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja esimerkiksi kestävän liikkumisen ja energiantuotannon kehittämiseksi on tehty paljon työtä, mutta työsarkaa riittää meillä edelleen”, Mikkonen muistuttaa.

Kaupunkistrategia on tehty eri ministeriöiden ja kaupunkien yhteistyönä. Myös strategian toteuttaminen nojaa laajaan yhteistyöhön kehittämisohjelmien, sopimusten ja säädöshankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimeenpano-ohjelma julkaistaan loppuvuodesta 2020.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Emma Terämä, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30343, emma.terama(at)vm.fi
johtava asiantuntija Katja Palonen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 47071, katja.palonen(at)tem.fi
erityisasiantuntija Suvi Anttila, ympäristöministeriö, puh. 02952 50208, suvi.anttila(at)ym.fi