Valtiosihteeri Risto Artjoen puhe kestävän kehityksen toimikunnan 2020-2023 kokoonpanon päätösseminaarissa 29.1.2024

Valtiosihteeri Risto Artjoki puhui kestävän kehityksen toimikunnan 2020-2023 kokoonpanon päätösseminaarissa 29.1.2024 pääministeri Petteri Orpon sijaisena.

Hyvät kestävän kehityksen toimikunnan kauden 2020-2023 jäsenet, 

lämpimästi tervetuloa tähän seminaariin ja iso kiitos tekemästänne työstä kestävän kehityksen edistämiseksi, sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. On ilo avata tämä tilaisuus. 

Hjärtligt välkommen till detta seminarium och ett stort tack för ert arbete för hållbar utveckling, både i Finland och internationellt. Jag är väldigt glad att öppna seminariet.

Kulunut toimikuntakausi oli monin tavoin poikkeuksellinen. Koronapandemia tuotti monenlaisia käytännön haasteita työskentelyyn, ja Venäjän hyökkäyssota horjutti turvallisuudentunnettamme. Silti toimikunta työskenteli aktiivisesti ja rakensi kestävän kehityksen strategian edeltäjänsä luoman vision pohjalle. 

Syntyi kestävän kehityksen strategia, kansallinen tiekartta kohti luonnon kantokyvyn turvaavaa, hyvinvoivaa ja globaalisti vastuullista Suomea. Tätä työtä viedään tulevalla kaudella eteenpäin käytännön yhteistyön voimin ja laatimalla strategialle toimintasuunnitelma kestävyysmurroksen systeemiseksi edistämiseksi. 

Työtä tukee strategian seuranta, jonka ensimmäiset tulokset kuulemme täällä tänään. Olen ilahtunut siitä, että yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista, liikkumisen edistäminen, on tässä seurannassa keskeinen teema. 

Odotamme innolla uutta toimikuntakautta. Koko yhteiskunnan voimin tehtävä kestävän kehityksen työ on perinteisesti ollut ja tulee jatkossakin olemaan keskeinen osa Suomen kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoa, sekä kansallisesti että globaali ulottuvuus huomioiden. 

Pääministeri Orpo odottaa kautta innolla myös henkilökohtaisesti: valtiovarainministerinä hän teki työtä, jotta saivat kokoon valtiovarainministereiden ilmastokoalition ja sen tuloksena Helsingin periaatteet, joihin muun muassa kestävän kehityksen budjetointi lukeutuu. Hän jatkaa vastaavaa työtä pääministeritasolla.

Hyvät kuulijat,

Vuosi 2023 oli kestävän kehityksen toimikunnan 30-vuotisjuhlavuosi. Suomen toimikunnan kolme vuosikymmentä jatkunut taival on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Toimikuntalaiset juhlistivat sitä monin tavoin. Juhlavuoden huipentumia olivat muun muassa kestävän kehityksen Tila ja tulevaisuus –seminaari ja Toiveikas tulevaisuus –kirjoituskilpailu. 

Kilpailun suojelijana toimi tohtori Jenni Haukio ja sen nelihenkisen tuomariston muodostivat tietokirjailija Julia Thuren, sanoittaja Mihkku Laiti, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Seppo Leinonen sekä Nuorten Agenda2030 –ryhmän edustaja Rosa Ihalainen. Lämmin kiitos myös heille. 

Kirjoituskilpailuun osallistui noin 150 eri ikäistä kirjoittajaa. Mukana oli myös upeita piirroksia lapsilta.

Tämän seminaarin päätteeksi palkitaan kirjoituskilpailun parhaita teoksia. Nostan nyt esiin vain muutaman, vaikka kaikki ansaitsisivat tulla erikseen mainituiksi. 

Yli 19-vuotiaiden sarjan voittanut runoteos Emmi Suomalaisen Otsatukkautopia on hienosti sanoitettu toive yhä ekologisemmista kaupungeista. Juuri kaupunkien työ ilmastonmuutoksen torjumisessa on tärkeää. 

11-12-vuotiaiden sarjan voittaja Mikael Särkelä taas kuvaa hienosti luomakuntaa, eikä meidän ihmisten näkökulmasta. Hän päätyy kirjoituksessaan toiveeseen, että ihmiset ymmärtäisivät olevansa vain yksi pieni osa valtavaa luonnon verkostoa ja oppisivat kunnioittamaan kanssaeläjiään.

On myös mainittava esikoululaiset Kristiinankaupungista: he ovat osanneet tiivistää hienosti sitä, miltä kestävä hyvinvointi tuntuu. 

”Jag tycker om min familj, de ska få vara glada och må bra.
Vi säger ”hej” till kompisar, blomväxter, träd, vuxna och djur. 

Teksteissä on toiveikkuutta. Ja juuri siksi työtä kestävän kehityksen puolesta tehdään: että avaamme lisää näkymiä toiveikkaaseen tulevaisuuteen. 

Hyvät kuulijat, 

haasteet kestävän maailman rakentamiseksi eivät ole pienentyneet. Ne ovat kasvaneet ja vastatuulta on monesta suunnasta. 

Olemme viime vuosina kokeneet turvallisuutta, monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää ja maailmantaloutta horjuttavia kriisejä. 

Euroopassa on sota. Lähi-idän tilanne on arvaamaton. Suurvaltapolitiikassa on liikettä. Sodat ja aseelliset konfliktit maailmalla horjuttavat globaalia ruokaturvaa ja energiamarkkinoita. Myös demokratiaa haastetaan monin tavoin. Samaan aikaan ekologisen kolmoiskriisin – ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen – vaikutukset tuntuvat entistä voimakkaammin ja kytkeytyvät yleismaailmalliseen levottomuuteen. Kestävälle kehitykselle on siis kovasti kysyntää. 

Agenda2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano on ajallisessa puolivälissään. Kestävyystiede kertoo meidän olevan maailmanlaajuisesti pahasti jäljessä työssämme. Edistysaskeliakin on otettu, mutta viime vuosien moninaiset kriisit ovat tuoneet takapakkia ja vaikeuksia. 

Tarvitsemme ajattelu- ja toimintatapojamme kaikilla tasoilla muuttavia politiikkatoimia maailmanlaajuisesti, jotta pääsemme kestävälle kurssille. Tähän tarvitsemme toivoa luovan kestävän tulevaisuuskuvan, jota kohti ponnistella. Tätä työtä Suomi tekee sekä kansallisesti että osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä.

Hyvät kestävän kehityksen toimikunnan jäsenet, 

Hallituksen ohjelma rakentuu ajatukselle vahvasta ja välittävästä Suomesta, joka on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. 

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Kestävä kasvu on edellytys sille, että pystymme turvaamaan kaikenikäisille hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut, laadukkaan koulutuksen ja toimivat terveyspalvelut. Eikä vain meille, vaan myös tuleville sukupolville. Velalle emme voi kestävää hyvinvointia rakentaa. Se rakentuu työlle ja yrittämiselle. 

Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat kestävän kasvun eväitä, mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia. Koko maailma investoi vihreään siirtymään, ja suomalaisilla korkean osaamisen yrityksillä on mahdollisuus luoda nyt vahvaa kasvua. 

Suomella on erinomaiset edellytykset houkutella investointeja kotimaahan. Hallitus tulee tekemään kaikkensa, jotta tässä onnistutaan.  

Viemällä puhdasta teknologiaa maailmalle varmistamme, että Suomen kädenjälki ilmastopolitiikassa on sen kokoa suurempi.

Pyrimme myös vaikuttamaan voimakkaasti siihen, että puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen nousevat seuraavan EU-komission agendalle. 

Puhdas suomalainen luonto on itsessään tärkeä, luonto on hyvinvoinnin lähde. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa. Parannamme vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa ennallistamalla virtavesiä. Suojelemme valtion vanhoja metsiä.

Hallituksen tavoitteena on Suomi, jossa on maailman paras asua ja elää. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. 

Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.

Haluamme, että yhä useampi työikäinen ja –kykyinen ihminen saa elättää itsensä ja perheensä työllään.

Panostamme erityisesti perusopetukseen, mielenterveyteen, liikkuvaan elämäntapaan. Kestävää yhteiskuntaa luomme myös niin, että teemme työtä yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tähän hallitus on sitoutunut. 

Lopuksi vielä kerran kiitos kaikille teille toimikuntalaisille työstänne ja menestystä sen jatkoon. Yhteistyö kestävän kehityksen vauhdittamiseksi kanssanne varmasti jatkuu, vaikka osan teistä kausi toimikunnassa päättyykin.