Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Yhdistelmäkuva 17 kestävän kehityksen tavoitteen logoista

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Agenda2030, epävirallinen suomennos

Agenda2030 on erityisen merkittävä varsinkin kahdesta syystä: 1) Sen sisältämät tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille, vaikka eri asiat painottuvatkin eri maiden kohdalla maan kehitystasosta riippuen. 2) Se korostaa tavoitteiden keskinäisriippuvuutta, eli sitä että tavoitteita edistettäessä pitää huomioida toimenpiteiden vaikutukset muihin tavoitteisiin ja että ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä pitää tarkastella yhdessä.

Vastuu Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

Suomen hallituksen työ Agenda2030:n toteuttamiseksi

Suomen hallituksen Agenda2030 -toimeenpanotyötä ohjaa kansallinen toimeenpanosuunnitelma.  Se on hallituksen laatima asiakirja, joka annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnan käsiteltäväksi. Pääministeri Sipilän hallitus laati ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman vuonna 2017 ja pääministeri Marinin hallitus päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020. Pääministeri Orpon hallitus valmistelee parhaillaan päivitettyä toimintasuunnitelmaa, eli hallituksen selontekoa eduskunnalle Agenda2030:n toimeenpanosta. Selonteko annetaan eduskunnalle syyskaudella 2024.

Hallituksen toimeenpanotyötä valmistellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston kansliassa sijaitsevassa kestävän kehityksen pääsihteeristössä. Ministeriöiden välistä yhteistyötä varten on perustettu kestävän kehityksen koordinaatioverkosto, johon kuuluu edustajia jokaisesta ministeriöstä.

Suomi raportoi kansallisen toimeenpanotyön edistymisestä säännöllisin väliajoin YK:lle vapaaehtoisella maaraportilla (Voluntary National Review, VNR). Suomen viimeisin VNR-raportti on vuodelta 2020.

Raportti esiteltiin YK:n kestävän kehityksen korkean tason seurantakokouksessa 14.7.2020. Katso pääministeri Sanna Marinin esitys raportin viesteistä.

Suomi oli vuonna 2016 yksi ensimmäisistä maista, jotka raportoivat YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisella foorumilla suunnitelmistaan Agenda2030:n toimeenpanon suhteen. Aiempiin raportteihin pääset tutustumaan materiaalisivulla.

Koko yhteiskunnan osallistaminen kestävän kehityksen edistämiseen

Hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa. Yritykset vaikuttavat esimerkiksi työntekijöiden työoloihin ja valmistettavien tuotteiden ympäristöystävällisyyteen. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tuottavat kestävyystietoa ja innovaatioita. Kansalaisyhteiskunnan toimijat nostavat kestävyyden kannalta merkittäviä asioita julkiseen keskusteluun ja tuottavat kansalaisia hyödyttäviä palveluita. Monissa kestävyyskysymyksissä, esimerkiksi opetuksen tai terveyspalveluiden järjestämisessä, kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli. Onnistunut Agenda2030:n toimeenpano edellyttää koko yhteiskunnan osallistamista, eli jatkuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua hallituksen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.

Koko yhteiskunnan osallistamista kestävän kehityksen työhön tukee Suomen kestävän kehityksen toimikunta. Kestävän kehityksen toimikunta on yhteiskuntaa laajasti osallistava foorumi, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri.

Toimikunnan keskeisenä tehtävänä on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanon vauhdittaminen ja sen kytkeminen kansalliseen kestävän kehityksen työhön. Toimikunnan tavoitteena on osallistaa koko yhteiskunta kestävän kehityksen toteuttamiseen ja edesauttaa eri toimijoiden kohtaamista, vuoropuhelua ja verkottumista. Toimikunta pyrkii jakamaan parhaat kestävän kehityksen käytännöt ja viestii niistä aktiivisesti kansallisesti ja kansainvälisesti.

Koko yhteiskunnan osallistamisen konkreettisena välineenä on vuodesta 2013 saakka toiminut kestävän kehityksen toimenpidesitoumus. Tekemällä toimenpidesitoumuksen mikä tahansa suomalainen toimija, yrityksistä ja kouluista yksittäisiin kansalaisiin, voi konkreettisesti osallistua kansalliseen kestävän kehityksen työhön.

Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi keväällä 2022 uuden strategiansa Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi vuosille 2022–2030. Toimikunnan uuden strategian ytimessä ovat kuusi muutosaluetta, joilla Suomessa tarvitaan järjestelmätason muutoksia. Muutosalueet ovat:

  • Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
  • Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
  • Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
  • Kestävä energiajärjestelmä
  • Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
  • Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

Muutosalueiden lisäksi strategiassa käsitellään Suomen tukea Agenda2030:n toteutumiselle globaalisti. Strategian toimeenpanoa ohjaa viisi läpileikkaavaa periaatetta: 1) oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen; 2) koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus; 3) heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen (Leave no one behind); 4) pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen; sekä 5) globaalin vastuun kantaminen. Strategia toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä toimikunnan jäsenten ja verkostojen strategia- ja ohjelmatyölle.