Hyppää sisältöön

EU:n jäsenmailta yksimielinen tuki Suomen LULUCF-erillisjoustolle

Maa- ja metsätalousministeriö
19.2.2021 8.00
Tiedote

Euroopan Unionin jäsenmaat asettuivat 17.2.2021 pidetyssä pysyvien edustajien (Coreper) kokouksessa vastustamaan yksimielisesti komission delegoitua säädöstä maankäyttöä koskevasta LULUCF-asetuksesta. Suomi oli nostanut asian esille, koska säädös olisi tehnyt Suomelle alun perin luvatun 10 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin erillisjouston hyödyntämisestä käytännössä mahdotonta. Neuvoston vastustus palauttaa asian komission valmisteluun. 

Komission laatima luonnos delegoiduksi asetukseksi julkaistiin 8.1.2019. Suomi on alusta lähtien katsonut, ettei säädös vastaa erillisjoustoa koskevan tulkinnan osalta LULUCF-asetuksen yhteydessä saavutettua sopimusta ja on käynyt siksi asiasta tiivistä keskustelua sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa. Suomi tarvitsee erillisjoustoa, koska Suomen todelliset hiilinielut ovat arvioiden mukaan muuttumassa LULUCF-asetuksen myötä laskennalliseksi päästölähteeksi. Erillisjousto laadittiin Suomelle ratkaisemaan juuri tätä ongelmaa. 

”Suomelle on tärkeää, että sovitusta pidetään kiinni”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Kiitän lämpimästi muita jäsenmaita yksimielisestä tuesta kannallemme. Erillisjoustolla on Suomelle ratkaiseva merkitys, sillä ilman sitä mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita”, sanoo ministeri Leppä.

Suomi on alleviivannut myös sitä, että instituutioiden vallan rajoja tulee kunnioittaa ja että on kaikkien jäsenmaiden etu, että komissio käyttää oikein sille delegoitua valtaansa. Jäsenmaat osoittivat vastustuksellaan kunnioittavansa LULUCF-asetuksesta alun perin aikaan saatua sopimusta sekä sitä, ettei delegoidun vallan rajoja tule ylittää. Komission tulkinta LULUCF-asetuksesta sisältää laillisia ongelmia, joihin myös neuvoston oikeuspalvelu oli kiinnittänyt lausunnossaan huomiota.

Jos komission tulkinta LULUCF-asetuksesta jäisi voimaan, Suomi ei voisi hyödyntää alun perin sovittua erillisjoustoa. Päätöksellä on myös taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi jos Suomi joutuisi ostamaan kyseiset 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöoikeuksina.

Suomen maankäyttösektori on todellisuudessa merkittävä nettonielu myös tulevaisuudessa. Erillisjousto ei tulisi vähentämään Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimoa, eikä hallituksen toimia ilmastopolitikan ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden osalta. 

Seuraavat askeleet

Delegoitu säädös palaa seuraavaksi takaisin komission valmisteluun.

Komissio antaa näillä näkymin ehdotuksensa uudesta LULUCF-asetuksesta kuluvan vuoden kesäkuuhun mennessä. Suomen tavoitteena on, että uusi asetus huomioisi nykyistä paremmin Suomen metsien todelliset nielut. Erillisjouston kaltaisia järjestelyjä ei silloin enää tarvittaisi.

Lisätietoja

EU ja kansainväliset asiat Jari Leppä Luonto ja ilmasto