Sosiaaliturvaa tarvitaan ekologisesti kestävään hyvinvointiin siirryttäessä
Ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja riippumattomuuteen fossiilisista polttoaineista on saanut viime päivinä aivan uudenlaista merkitystä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ekologisesti kestävän hyvinvointivaltion saavuttaminen ei kuitenkaan onnistu nykyisellä kulutus- ja tuotantorakenteella, vaan tarvitaan koko yhteiskuntaa läpäisevä kestävyysmurros. Kestävyysmurros on siten välttämätön edellytys hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. Toteutuakseen kestävyysmurros vaatii sekä järjestelmätason että yksilötason muutoksia, eivätkä nämä ole toisistaan irrallisia. Järjestelmät mahdollistavat tai rajaavat yksilötason käyttäytymistä ja toisaalta yksilökohtaiset valinnat voivat edistää järjestelmien muuttumista kestäviksi.
Sosiaaliturva voi tehdä kestävyysmurroksesta reilumman
Kestävyysmurroksen hyväksyttävyyden yksi ehto on reilu siirtymä, joka käytännössä tarkoittaa, ettei kenenkään osaksi tule kohtuuton taakka yhteiskunnan muuttuessa. Sosiaaliturvalla on merkityksellinen rooli siirtymässä. Esimerkiksi muutokset työllisyydessä ja työvoiman tarpeessa eri toimialoilla, kohoava energian hinta sekä koulutustarpeiden muutokset kytkeytyvät kaikki myös sosiaaliturvaan.
Kestävyysmurroksessa sosiaaliturvan ei tule olla pelkästään suojaverkko niille, jotka joutuvat ahtaalle, vaan sosiaaliturvan kehittämisessä tulee myös tarkastella mahdollisuuksia luoda polkuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi vähävaraisimpien hyötymisen kestävyysmurroksesta syntyvien työtilaisuuksien kautta. Koska työ ja käsitys työstä muuttuu myös kestävyyspyrkimyksistä riippumatta, reilun siirtymän periaate on tärkeä näkökulma myös käynnissä oleviin työelämän muutoksiin. Sosiaaliturvan tulisi tukea työn kehittymistä kestävään suuntaan.
Kestävyysmurros saattaa voimistaa eriarvoisuutta, jollei oteta käyttöön keinoja, jotka vähentävät yksilöiden haavoittuvuutta ja vahvistavat kykyä omaksua uusia kestävyysmurroksen mukaisia ratkaisuja. Tämä tarve näkyy jo nyt ilmastonmuutoksen hillinnän suunnittelussa, jossa siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin voi heikentää erityisesti köyhimpien toimeentuloa energian hinnan nousun takia. Myös sopeutumisessa ilmastonmuutokseen on huolehdittava siitä, etteivät sään ääri-ilmiöt, kuten voimistuvat hellejaksot, lisää eriarvoisuutta heikentämällä kaikkien haavoittuvimpien terveyttä.
Tulossa tietokooste sosiaaliturvan ja kestävyysmurroksen yhteyksistä
Huhtikuussa 2022 julkaistaan strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutena tuotettu tietokooste Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva. Se on ensimmäisiä tarkasteluja, joissa pohditaan sosiaaliturvan ja kestävyysmurroksen yhteyksiä. Kestävyyskriisi ja siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuovat mukanaan kehityskulkuja, joiden tunnistaminen on tärkeää sosiaaliturvan pitkän aikavälin uudistusta suunniteltaessa. Kooste toimii sosiaaliturvakomitean taustamateriaalina, mutta se pohjustaa myös laajemmin yhteiskunnallista keskustelua EU:n vihreän siirtymän ja kestävyysmurroksen edellytyksistä ja toteuttamisesta.
Kun tutkijat kirjoittivat tietokoostetta, he tunnistivat kysymyksiä, joihin nykytutkimus ei vielä tarjoa vastauksia. Kuluva talvi ja kevät ovat osoittaneet tarpeen selvittää tarkemmin, mikä on sosiaaliturvan rooli ja mahdollisuudet vastata tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävyysmurroksen aikana ilmeneviin äkillisiin muutoksiin. Sellaisia voivat olla kehityskulut, jotka saattavat uhata erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia, mutta jotka samalla voivat olla välttämättömiä yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi. Tällainen analyysi palvelisi oikea-aikaista reagointia myös muihin mahdollisiin kriisitilanteisiin.
Elonkehä-tietokooste rakentuu pääosin strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamien ohjelmien hankkeissa tehdyn tutkimuksen pohjalta ja valmistelua ovat vetäneet CLIMATE ja PIHI -ohjelmien johtajat. Tietokoosteessa hyödynnetään yhteensä 21 tutkijan ja 7 STN-rahoitetun hankkeen asiantuntemusta eri näkökulmista. Tietokooste on synteesi monista tutkimuksista ja tarjoaa inspiraatiolähteen uusille tutkimuksille, sillä aihe on vielä uusi. Kooste antaa laadukkaan ja laajan tietopohjan kestävyysmurroksen ja vihreän siirtymän yhteiskunnallisista vaikutuksista sosiaaliturvan uudistamiselle.
Tietokooste esitellään sosiaaliturvakomitealle 21.3.2022. Viimeistelty tietokooste julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla huhtikuun loppuun mennessä. Samoista teemoista keskustellaan myös keskiviikkona 16.3.2022 klo 9-11 kaikille avoimessa verkkoseminaarisssa “Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: reilu vihreä siirtymä ja sosiaaliturvan rajat”. Seminaari toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston tiedekulman kanssa.
Mikael Hildén, johtaja, Suomen ympäristökeskus
Paula Schönach, erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto
Pasi Moisio, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori
