Porin SuomiAreena: Kestävä kehitys kuuluu jokaiselle meistä

13.7.2017 13.18
Uutinen
Porin SuomiAreena: Kestävä kehitys kuuluu jokaiselle meistä

Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet kuuluvat meille kaikille, mutta kenen vastuulla tavoitteiden toteuttaminen on? Ja miten eri toimijat, kuten valtiot, järjestöt, yritykset ja kansalaiset, voivat edistää kestävää kehitystä? SuomiAreenassa keskusteltiin keskiviikkona 12. heinäkuuta Agenda 2030:sta Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristön ja Kehyksen järjestämässä paneelikeskustelussa.

"Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii ennennäkemätöntä kunnianhimoa kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Se edellyttää hallitusten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin yhteistyötä yhteisen hyvän edistämiseksi", korosti YK:n apulaispääsihteeri Amina Mohammed SuomiAreenaan lähettämässään videotervehdyksessä

”Kestävä kehitys on ihmisarvoisen elämän tavoitteellinen tila, jota ei voida koskaan täysin saavuttaa”, lausui ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kun tilaisuuden energiset juontajat Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan pyysivät SuomiAreena-keskustelutilaisuuden panelisteja määrittelemään kestävän kehityksen. Lisäksi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kuuluu keskeisesti kestävään kehitykseen, muistutti nuorten Agenda 2030 -ryhmän jäsen Veera Alahuhta.  

”Kestävä kehitys kuuluu kaikille ja jokainen voi tehdä merkittäviä tekoja”, Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen muistutti. Kansanedustaja Hanna Sarkkisen mukaan meillä kaikilla riittää kuitenkin vielä töitä: ”Jokainen maailman maa on tässä suhteessa kehitysmaa.” Ulkoministeriön Satu Santala lisäsi kestävään kehitykseen vielä globaalin ulottuvuuden: ”Meidän tulee auttaa myös köyhempiä maita saavuttamaan nämä tavoitteet.”  

Kestävä kehitys voi näkyä tavallisen ihmisten arjessa esimerkiksi valinnassa muovi- ja kangaskassin välillä, huomautti Porin kaupunginvaltuutettu Mikael Ropo. Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen kertoi kestävän kehityksen olevan läsnä myös yrityksen arjessa: ”Mielestäni on oikein ostaa esimerkiksi ananasta, jonka tuottaja on saanut kunnon korvauksen.”  

Moniulotteisuus kuuluu siis kestävään kehitykseen. Tutkija Tuuli Hirvilammi kertoi tämän näkyvän myös hänen edustamassaan kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa, joka kokoaa yhteen tutkijoita eri aloilta. 

Kuva 1: Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, luonto - myös SuomiAreena-SuomiAreena-keskustelun yleisö pääsi kertomaan, mitä kestävä kehitys heidän mielestään tarkoittaa.

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, luonto - myös SuomiAreena-SuomiAreena-keskustelun yleisö pääsi kertomaan, mitä kestävä kehitys heidän mielestään tarkoittaa.

 

Kenen vastuulla kestävä kehitys on? 

Kaikki panelistit yhtyivät ajatukseen siitä, että kestävä kehitys kuuluu kaikille. Mutta miten vastuu jakautuu? Ministeri Tiilikaisen mukaan hallitusten vastuulla on johdonmukainen politiikka, mutta kansalaisjärjestöjen ja yritysten rooli on korvaamaton: ”Ministeriön tuottamat paperit eivät yksinään muuta mitään.”  

Myös Tervanen näki yrityksillä merkittävän vastuun käytännön työssä, sillä kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat pohjimmiltaan tekoja. Yritykset voivat mahdollistaa vastuullisen kuluttamisen, joka on erityisesti useiden nuorten tapa vaikuttaa, kertoi Alahuhta.  

Kansalaisyhteiskunnan vastuulla on erityisesti pitää päättäjät vastuussa ja sparrata heitä, arvioi Lappalainen. Sarkkinen yhtyi tähän poliitikkona: ”Tarvitsemme helposti suodatettavaa tietoa”. Tutkimustiedon ymmärrettävyys on ensisijaisen tärkeää myös Hirvilammin mukaan, sillä tietoa on nykyisin laidasta laitaan ja päättäjillä usein infoähky.  

Hyvät ja huonot uutiset 

SuomiAreena-yleisöstä peräti 79 prosenttia kokee, että Suomella riittäisi vielä parannettavaa, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Ministeri Tiilikainen kertoi Suomen siirtyneen jo osin oikeille raiteille asettamalla tavoitteita, kuten hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä. Panelistit kokivat Suomen onnistuneen erityisen hyvin erityisesti sukupuolten tasa-arvon, rauhan ja oikeudenmukaisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin, puhtaan veden ja sanitaation sekä kestävän kulutuksen tavoitteiden suhteen.  

Kuva 2: Kestävä kehitys kiinnosti Porissa – tilaisuuteen saapui arvioiden mukaan yli 170 osallistujaa!

Kehitettävääkin kuitenkin riittää. Ministeri Tiilikainen kiinnittäisi erityisesti huomiota kestävien kaupunkien edistämiseen, mihin Lappalainen liittäisi vielä paikallisten asukkaiden osallistamisen. Ropo kaipaa Suomeen lisää kestävää talouskasvua ja työpaikkoja, kun taas Hirvilammi haluaisi haastaa yksinomaan talouskasvuun tähtäävän talouspolitiikan. Sarkkinen nosti haasteeksi eriarvoisuuden lisääntymisen Suomessa, johon liittyen Tervanen korosti maahanmuuttajien parempaa osallistamista yhteiskuntaan.

Santalan mukaan Suomella on eniten parannettavaa yhteistyötä ja kumppanuutta koskevassa kestävän kehityksen tavoitteessa: ”Suomi on edelleen kaukana tavoitteesta käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön”. Ministeri Tiilikaisen mukaan globaalia kestävää kehitystä voi edistää myös muilla tavoin: ”Ei pidä aliarvioida sitä, miten voimme asiantuntijuudellamme auttaa kumppanimaita. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi metsäsektorilla.” Sarkkinen kuitenkin peräänkuulutti sitoutumista kehitysyhteistyöhön: ”Osaamisen vieminen ei riitä. Kehitysyhteistyörahoituksen leikkaus on huono teko tässä maailman tilanteessa, sillä apua tarvitaan juuri nyt nopeasti.”  

Kehitettävääkin kuitenkin riittää. Ministeri Tiilikainen kiinnittäisi erityisesti huomiota kestävien kaupunkien edistämiseen, mihin Lappalainen liittäisi vielä paikallisten asukkaiden osallistamisen. Ropo kaipaa Suomeen lisää kestävää talouskasvua ja työpaikkoja, kun taas Hirvilammi haluaisi haastaa yksinomaan talouskasvuun tähtäävän talouspolitiikan. Sarkkinen nosti haasteeksi eriarvoisuuden lisääntymisen Suomessa, johon liittyen Tervanen korosti maahanmuuttajien parempaa osallistamista yhteiskuntaan.

Santalan mukaan Suomella on eniten parannettavaa yhteistyötä ja kumppanuutta koskevassa kestävän kehityksen tavoitteessa: ”Suomi on edelleen kaukana tavoitteesta käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön”. Ministeri Tiilikaisen mukaan globaalia kestävää kehitystä voi edistää myös muilla tavoin: ”Ei pidä aliarvioida sitä, miten voimme asiantuntijuudellamme auttaa kumppanimaita. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi metsäsektorilla.” Sarkkinen kuitenkin peräänkuulutti sitoutumista kehitysyhteistyöhön: ”Osaamisen vieminen ei riitä. Kehitysyhteistyörahoituksen leikkaus on huono teko tässä maailman tilanteessa, sillä apua tarvitaan juuri nyt nopeasti.”  

Köyhyyden poistaminen tavoitteena 

”Suomessa joka kymmenes elää niin, etteivät tulot riitä kohtuulliseen elintasoon”, kertoi Hirvilammi. Erityisenä köyhyyshaasteena Alahuhta mainitsi Suomessa koulutuksen ja sen puutteen periytyvyyden. Nuoriin satsaisi myös Ropo, jonka ensisijainen lääke köyhyyteen on työpaikkojen lisääminen, esimerkiksi tarjoamalla kesätöitä nuorille, kuten Porin kaupunki on tehnyt. Työpaikkojen merkitykseen yhtyi myös Tervanen, jonka mukaan Kotipizzallakin keskitytään tarjoamaan töitä nuorille ja opiskelijoille. 

Globaalisti äärimmäinen köyhyys on puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana, mutta on edelleen aivan liian yleistä erityisesti Afrikassa, kertoi Santala: ”Köyhyyden poistaminen on kaiken Suomen kehitysyhteistyön ensimmäisenä tavoitteena.” Globaalisti Suomi ei kuitenkaan tee tarpeeksi kehitysyhteistyössä, summasi Lappalainen ja nosti esille myös poliittisen johdonmukaisuuden. Tätä painotti myös Sarkkinen: ”Kestävän kehityksen tulee olla keskiössä myös veroparatiiseihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvässä politiikassa.” 

Jokainen voi edistää kestävää kehitystä 

Panelistit antoivat Porin SuomiAreenassa myös konkreettisia lupauksia siitä, mitä he aikovat tehdä kestävän kehityksen eteen. Alahuhta lupasi kertoa kestävästä kehityksestä tuttavilleen ja kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Santala ottaa kestävän kehityksen työssään huomioon ja varmistaa, että Suomen kehitysapu tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Sarkkinen näkee poliitikkona tehtäväkseen arvioida kaikkea lainsäädäntöä kestävän kehityksen näkökulmasta. 

Hirvilammi tähtää fossiilivapaaseen arkeen. Ropo ja Tervanen lupasivat kävellä työmatkansa sekä ottaa huomioon kestävyyden kunnan ja yrityksen hankinnoissa. Kestävämpään kulutukseen tähtää Lappalainen, joka lupasi ryhtyä käyttämään kauramaitoa. Yleisön vastauksissa nousivat vahvimmin myös esille juuri kasvisruokailuun siirtyminen ja kestävät kulkuvälineet, mutta suurta kannatusta sai myös äänestäminen. 

”Suomessa joka kymmenes elää niin, etteivät tulot riitä kohtuulliseen elintasoon”, kertoi Hirvilammi. Erityisenä köyhyyshaasteena Alahuhta mainitsi Suomessa koulutuksen ja sen puutteen periytyvyyden. Nuoriin satsaisi myös Ropo, jonka ensisijainen lääke köyhyyteen on työpaikkojen lisääminen, esimerkiksi tarjoamalla kesätöitä nuorille, kuten Porin kaupunki on tehnyt. Työpaikkojen merkitykseen yhtyi myös Tervanen, jonka mukaan Kotipizzallakin keskitytään tarjoamaan töitä nuorille ja opiskelijoille. 

Globaalisti äärimmäinen köyhyys on puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana, mutta on edelleen aivan liian yleistä erityisesti Afrikassa, kertoi Santala: ”Köyhyyden poistaminen on kaiken Suomen kehitysyhteistyön ensimmäisenä tavoitteena.” Globaalisti Suomi ei kuitenkaan tee tarpeeksi kehitysyhteistyössä, summasi Lappalainen ja nosti esille myös poliittisen johdonmukaisuuden. Tätä painotti myös Sarkkinen: ”Kestävän kehityksen tulee olla keskiössä myös veroparatiiseihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvässä politiikassa.”  

Kuva 3: SuomiAreena-yleisön mukaan äänestäminen, kierrätys ja kasvisruoka ovat tapoja, joilla jokainen meistä voi edistää kestävää kehitystä.

Ministeri Tiilikainen kertoi antaneensa henkilökohtaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja hän ostaa vähintään puolet autonsa polttoaineesta biopolttoaineena. Tiilikainen paljasti myös, että hänen sitoumuksensa toteutumista voi seurata yhteiskuntasitoumuksen verkkosivuilla [https://sitoumus2050.fi/], missä kuka tahansa, niin yritykset, kunnat ja järjestöt kuin yksittäiset kansalaisetkin voivat antaa sitoumuksensa kestävän kehityksen puolesta. 

Lisätietoja: 

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (linkiksi: http://kestavakehitys.fi/sitoumus2050 )

Kaikki sitoumukset 

Katso tallenne paneelikeskustelusta 

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen, p. 050 5613 456, rilli.lappalainen(at)kehys.fi

Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, valtioneuvoston kanslia. p. 0295 160 027, marja.innanen(at)vnk.fi