Ilmastokriisi on terveys- ja ihmisoikeuskriisi

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Globaalisti vuosien 2030-2050 aikana ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain.

Ilmastonmuutoksella on lukuisia negatiivisia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Ilmasto-olosuhteiden muuttuessa todistamme jatkuvasti äärimmäisten sää- ja ilmastotapahtumien yleistymistä ja voimistumista, kuten myrskyjä, äärimmäistä kuumuutta, tulvia, kuivuutta sekä metsäpaloja. Ilmastonmuutos pahentaa esimerkiksi puhtaan ilman, turvallisen juomaveden, riittävän ravinnon sekä turvallisen suojan puutetta. Lisäksi ilmastonmuutos lisää pandemioiden ja tarttuvien tautien esiintymisen uhkaa. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen näkyvät myös Suomessa. Helteiden lisääntyminen haittaa erityisesti ikääntyneiden ja kroonisesti sairaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä voi aiheuttaa terveyshaittoja myös raskaana oleville ja imettäville. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa kehittämässä kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa jo vuosituhannen alussa. Vuonna 2021 hyväksyttiin ilmastonmuutoksen sopeuttamissuunnitelma vuosille 2021-2031. Suunnitelma tunnustaa muun muassa alueellisen näkökulman merkityksen ilmastonmuutoksen aiheuttaman eriarvoisuuden vähentämisessä. 

Marraskuussa 2023 julkaistun Terve Suomi -tutkimuksen mukaan jopa kaksi viidestä naisesta ja yksi neljästä miehestä sanoo olevansa ilmastonmuutoksesta hyvin tai erittäin huolissaan. Huolestuneimpia ovat 20–39-vuotiaat naiset. Näihin oikeutettuihin huoliin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin myös nuorten mielenterveyteen on vastattava tehokkain ilmastotoimin. On tehtävä enemmän ja vahvistettava nuorten sukupolviemme uskoa tulevaisuuteen.

Ilmastomuutoksen terveysvaikutuksiin ollaan havahtumassa kansainvälisesti

Dubaissa järjestettävän kansainvälisen ilmastokokouksen COP28:in yhteydessä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmasto ja terveys -päivä. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveysjärjestelmien ja yhteiskuntien kestävyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu päivään osana Suomen COP28-valtuuskuntaa. Suomi painottaa kokouksessa ihmisoikeusperustaista ja osallistavaa lähestymistapaa kaikessa ilmastotyössä. Erityisesti naisten ja tyttöjen, alkuperäiskansojen samoin kuin haavoittuvien ryhmien kuten vammaisten henkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet on huomioitava ilmastotyössä. 

Kokouksen yhteydessä hyväksytään ilmasto ja terveys -julkilausuma, jonka tavoitteena on osoittaa kollektiivista korkean tason poliittista sitoutumista siihen, että ilmastonmuutoksen terveydelle ja terveysjärjestelmille aiheuttamiin uhkiin vastataan. Sosiaali- ja terveysministeriö on allekirjoittanut sitoumuksen.

Sanni Grahn-Laasonen
Sosiaaliturvaministeri