Kestävä kehitys saavutetaan yhteistyöllä
Yritykset, järjestöt, kunnat ja ihan tavalliset ihmiset voivat tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kesäkuun alussa pidetyn KekeArvi-hankkeen työpajan kaksi osallistujaa kertovat, miksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on hyvä alusta yhteistyölle.
Metsiä kaadetaan peltojen tieltä, jotta tuotantoeläimille voidaan kasvattaa syötäväksi soijaa. Suomalaiset yritykset käyttävät vettä elintarvikkeiden tuottamiseen alueilla, joilla on pulaa puhtaasta vedestä.
Vesipula ja soijantuotanto ovat hyviä esimerkkejä maailmanlaajuisista vastuullisuuden pulmista. Ratkaisuihin voi osallistua jokainen. Suomalaiset organisaatiot ja yksityishenkilöt nyt voivat toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita kestävän kehityksen toimenpidesitoumusten avulla.
Kun yritys, kaupunki, järjestö tai yksityishenkilö tekee toimenpidesitoumuksen, se määrittelee omat tavoitteensa ja miten ne aikoo saavuttaa. Sitoumuksen on tehnyt jo yli kuusisataa tahoa suuryrityksistä yksityishenkilöihin. Sitoumuksen voi tehdä osoitteessa www.sitoumus2050.fi.
Soija- ja vesivastuusitoumukset antavat yrityksille tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen
WWF julkaisi yhteistyötahojensa kanssa soijasitoumuksen vuonna 2016 ja vesivastuusitoumuksen keväällä 2017. Soijasitoumuksessa elintarvikealan toimijat sitoutuvat varmistamaan, että niiden tuoteketjuissa, erityisesti eläintuotannossa, hyödynnetään vain kestävästi tuotettua soijaa. Seitsemästä allekirjoittajasta toistaiseksi kaksi on julkistanut sitoumuksensa myös Sitoumus2050-alustalla.
Vesivastuusitoumuksen ovat perustaneet yhdessä WWF, Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja VTT. Se haastaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit toiminnassaan ja kannustaa niiden hallintaan yhteistyössä alihankkijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Työpajaan osallistuneen WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikulan mukaan sitoumusten tavoitteena on kannustaa ja tukea yrityksiä ottamaan ensimmäinen askel kohti kestävää kehitystä.
“Laajat soija- ja vesivastuusitoumukset antavat kestävää liiketoimintaa tavoittelevalle yritykselle selkeän kehyksen”, Nikula sanoo.
WWF:n tavoite on tuoda esiin yritysten toiminnan haasteet kestävän kehityksen näkökulmasta ja esittää niihin ratkaisuja. Osallistuva yritys tekee oman toimenpidesitoumuksensa ja toimintasuunnitelmansa. WWF toimii suunnitelmissa yritysten haastajana sekä tukena askeleissa kohti tavoitetta.
Soija- ja vesivastuusitoumusten ympärille muodostuu toivottavasti verkosto ympäristötietoisista toimijoista.
“Muilta voi oppia, miten toiset hallitsevat esimerkiksi vesiriskit ja toteuttavat vesivastuuta. Näen yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön tärkeänä kestävän kehityksen kysymyksissä”, Nikula jatkaa.
Yhteiskuntasitoumus voi olla lähtölaukaus yhteistyölle
Ympäristöasiantuntija, Laukaan ensimmäinen ympäristönsuojelusihteeri ja luontokoulun perustaja Eija Syrjälä tuli työpajaan ottamaan selvää, millaista verkoston apua sitoumuksen tehneet saavat.
Laukaan luontokoulussa kunnan toimialat, kyläseurat, koulut, päiväkodit ja yrittäjät edistävät yhdessä ympäristökasvatusta. Luontokoulu ei ole vielä tehnyt omaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta.
“Sitoumusverkosto voisi järjestäytyä ja luoda hankkeisiin voimaa ja vaikuttavuutta yhteistyön avulla. Samalla alueella toimenpidesitoumuksen tehneet voisivat tehdä yhteistyötä. Siitä voisi syntyä tapahtumia, vierailuja, yhteishankkeita ja oppimista puolin ja toisin”, Syrjälä kertoo.
Syrjälä toivoo, että esimerkiksi alueelliset ympäristökasvatuksen toimijat käyttäisivät yhteiskuntasitoumusta yhteistyötä lisäävänä työkaluna.
Työpaja oli osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa KekeArvi-hanketta, joka arvioi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen hyötyjä ja toimivuutta. Hankkeen toteuttajina työskentelevät Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki ja Kaskas Media julkaisevat arvioinnin tulokset kesällä 2017.
Lisätietoja KekeArvi-tutkimushankkeesta
Lisätietoa vesivastuusitoumuksesta
Teksti: Iina Ala-Kurikka / Kaskas Media
Kuva: Thomas Cristofoletti / WWF-US
