Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa digitaalisissa palveluissa on vielä kirittävää

Valtiovarainministeriön asettama Digi arkeen -neuvottelukunta ehdottaa toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi digitaalisissa palveluissa.

Neuvottelukunta on laatinut pyöreän pöydän keskustelujen pohjalta raportin, jossa on yhdeksän toimenpidettä, joiden avulla ymmärrys perus- ja ihmisoikeuksista parantuisi niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin tasolla. 

”On katsottava peiliin ja todettava, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat puutteellisesti kansallisissa ja globaaleissa digitaalisissa palveluissa. Neuvottelukuntamme on tehnyt pitkäkestoista vaikuttamistyötä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tunnistaakseen kehittämistä vaativat rakenteelliset, toiminnalliset ja lainsäädännölliset esteet digioikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle”, sanoo Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenjohtaja, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

Digioikeuksiin liittyvien ongelmien syitä tunnistettu

Pyöreän pöydän keskusteluissa ja raportissa digioikeuksilla tarkoitetaan perus- ja ihmisoikeuksia digitaalisessa ympäristössä – eli kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia, joiden pitäisi toteutua aina digitaalisia ratkaisuja käytettäessä. Ihmis- ja perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa yksilölle säädettyjä oikeuksia.

Pyöreässä pöydässä tunnistettiin neljä osa-aluetta, jotka vaikuttavat digioikeuksien puutteelliseen toteutumiseen: 

• ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvä ymmärryksen taso vaihtelee yhteiskunnassa,
• digioikeuksiin ja -palveluihin liittyvä sääntely on monimutkaista ja epäselvää,
• toimivien digipalveluiden kehittäminen vaatii lisää osaamista, resursseja sekä selvän sääntelyn ja
• kaikki eivät pääse palveluihin tai osaa käyttää niitä kovin hyvin.

”Internetiin ei perustamisvaiheessa valettu ihmisoikeuksia. Asia on tehtävä nyt, jotta digitaalinen ympäristö olisi reilu ja turvallinen niin aikuisille kuin lapsillekin. Ihmisoikeudet voidaan huomioida myös digiympäristössä, mutta se edellyttää syvempää ymmärrystä ja tekemisen tason nostoa niin lain tulkinnassa, sen valvonnassa kuin digitaalisten palveluiden rakentamisessa”, sanoo pyöreän pöydän vetäjä, neuvottelukunnan varajäsen Jussi Kivipuro Suomen Unicefistä.

Neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset

Käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen pohjalta neuvottelukunta on laatinut toimenpide-ehdotuksia digioikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi. Ehdotuksien taustat ja niihin liittyvät perustelut on esitetty tarkemmin neuvottelukunnan julkaisemassa raportissa.

Lainsäädäntö ja sen valvonta

• Perus- ja ihmisoikeussopimusten ja kansallisen lainsäädännön hyödyntäminen täysimääräisesti digipalvelujen sääntelyssä
• Digitalisaation johtamisen kehittäminen ja valvonnan keskittäminen
• Julkisen sektorin hankintoihin saavutettavuus-aspekti pakolliseksi

Koulutus ja neuvonta

• Digioikeuksien integrointi opetussuunnitelmiin ja opettajien koulutukseen
• Kansalaisille ja yrityksille tarkoitetun neuvovan viranomaispisteen perustaminen

Työkaluja ja kannustimia

• Käytettävyyden ja saavutettavuuden kustannusarviointi helpoksi
• Testauspalvelu ohjeidenmukaisuudelle
• Vastuullinen digitaalinen toimija -sertifikaatti

Viestintä

• Digioikeuksien teemavuosi 2022

Pyöreä pöytä etsii ratkaisuja moniäänisesti

Laajaan kaksiosaiseen pyöreän pöydän keskusteluun osallistui noin 100 henkilöä lähes 55 eri organisaatiosta. Keskustelijat olivat digipalveluiden ja digioikeuksien asiantuntijoita järjestöistä, tutkimussektorilta, valtionhallinnosta, kunnista sekä elinkeinoelämästä. 

Esitetyt toimenpide-ehdotukset vaativat jatkovalmistelua, ja neuvottelukunta tulee välittämään tietoa aiheesta ja jatkamaan keskustelua eri toimijoiden kanssa.

Kaksiosainen pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan kolmas tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin digitaitoja ja -osallisuutta. Neljäs pyöreän pöydän keskustelu järjestetään marraskuussa 2021.

Lisätietoja:

Pyöreän pöydän vetäjä, kehitysjohtaja Jussi Kivipuro, Suomen Unicef, puh. 040 772 3407, jussi.kivipuro(at)unicef.fi
Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenjohtaja, pääsihteeri Marianne Heikkilä, Marttaliitto, puh. 050 375 1195, marianne.heikkila(at)martat.fi
Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30010, marjukka.saarijarvi(at)gov.fi