Yhteiskunnallinen eriarvoisuus

Eriarvoisuus on globaali ongelma, ja se on haaste myös Suomessa. Eriarvoisuuden kasvu haastaa erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen, mutta se vaikuttaa vahvasti myös muihin kestävän kehityksen osa-alueisiin.

Eriarvoisuus ilmenee useilla eri ulottuvuuksilla yhteiskunnassa. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvinvoinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Eriarvoistumisen taustalla olevat tekijät voivat olla pitkien kehityskulkujen seurausta tai yllättäviä äkillisiä tapahtumia. Eriarvoisuuden ulottuvuudet ovat myös vahvasti kytköksissä toisiinsa ja vaikuttavat paitsi ihmisten hyvinvointiin, talouteen ja työllisyyteen, niin esimerkiksi myös yhteiskuntarauhaan. 

Tämä seurantakori kytkeytyy erityisesti yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin "yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin", "vaikuttavien ihmisten yhteiskunta", "työtä kestävästi" ja "kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt".

Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit

  1. Tuloerot (Gini-kerroin, pienituloisuusaste, pienimmän ja suurimman kymmenesosan tulokehitys)

  2. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ikäryhmittäin

  3. Nuorten aikuisten tyytyväisyys elämäänsä

  4. Kiintiöpakolaisten määrä ja myönteiset turvapaikkapäätökset

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 2021
Koronapandemia kasvatti pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten aikuisten määrää

13.1.2022 13.38
Kuvituskuva artikkelliin. Kuvassa kolme nuorta miestä istuu joen rannassa ja katselevat vastarannalle.
Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden korin indikaattorit kertovat osaltaan taloudellisesta eriarvoisuudesta ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteesta. Tuloerojen ja pienituloisuuden kasvu näyttävät indikaattoreiden valossa pysähtyneen viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Toisaalta erot ovat suuret verrattuna esimerkiksi vuosituhanteen vaihdetta edeltäviin vuosiin. Vuonna 2019 Suomen väestössä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien osuus oli kokonaisuudessaan 16 %, ja kehitys myös tällä indikaattorilla on ollut melko vakaata viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näiden taloudellista eriarvoisuutta kuvaavien indikaattoreiden osalta uusimmat tiedot ovat vuodelta 2019, jolloin koronapandemian mahdollista vaikutusta indikaattoreihin ei vielä voida tarkastella. Pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävien ihmisten määrä on puolestaan hieman kasvanut vuonna 2020. Muutos oli suurinta pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten aikuisten määrässä. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden korin indikaattorit kertovat lisäksi myös Suomen antamasta tuesta globaalisti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Niiden osalta luvuissa tapahtui hienoista heikentymistä vuonna 2020.