Työelämä, laatu ja muutos

Työn tuottavuuden ja työllisyyden kehitys oli kääntynyt positiiviseen suuntaan ennen koronapandemiaa. Myös alityöllisten osuus työllisistä oli laskussa ennen pandemiaa. Aiempaa useampi palkansaaja kokee kuitenkin työnsä henkisesti raskaaksi.

Vaikutusmahdollisuudet työhän ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, mutta aiempaa useampi kokee että työssä on mahdollista oppia uutta. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut vain neljä prosenttiyksikköä viimeisen 20 vuoden aikana.

Tämä seurantakori kytkeytyy erityisesti yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin "yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin", "työtä kestävästi", "hiilineutraali yhteiskunta" ja "resurssiviisas talous".

Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit

  1. Työllisyysaste

  2. Työn tuottavuus

  3. Alityöllisten osuus työllisistä ja työssäkäyvien pienituloisuus

  4. Työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus

  5. Vaikutusmahdollisuudet työhön

  6. Työssä oppiminen

  7. Sukupuolten palkkatasa-arvo

Työelämän laatu ja muutos 2021
Työelämän laatu säilyi vakaana koronapandemiasta huolimatta, työllisyys notkahti ja työtunnit vähenivät

5.1.2022 14.33
Kuvituskuva artikkeliin. Kuvassa naiset retkeilemässä ja istuvat kalliolla tietokone sylissä.
Työllisyys notkahti ja lomautusten määrä nousi ennätyskorkeaksi koronapandemian ja siitä seuranneiden rajoitustoimien myötä vuonna 2020. Työllisyys toipui kriisistä nopeasti, mutta työtuntien määrä jäi matalaksi mikä näkyi alityöllisyyden kasvuna. Tuottavuuskehitys on jatkunut heikkona. Työelämän laatu säilyi vakaana, kun tarkastellaan palkansaajia keskimäärin, mutta esimerkiksi nuorten, yksinasuvien ja hoitoalan työntekijöiden kuormitus on kasvanut. Eri työntekijäryhmien välillä on merkittäviä eroja työelämän laadussa, joita pandemia saattaa jatkuessaan entisestään kasvattaa.

Aiemmat tarkastelut