Mitä faktat kertovat?

Terveyden edellytykset - suomalaisten koettu hyvinvointi paranee vuosittain

Julkaisupäivä 2.1.2019 14.40 Blogit

Terveyden edellytyksillä tarkoitetaan asioita, joiden puuttuminen tai vain osittainen toteutuminen rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia elää fyysisesti ja henkisesti tervettä elämää.

Agenda2030:ssa on erityinen terveyttä käsittelevä tavoite 3: turvataan terveellinen elämä ja edistetään kaikkien ja kaikenikäisten hyvinvointia.

Suomalaisten koettu hyvinvointi on korkealla ja paranee vuosittain

Koettu hyvinvointi eri väestöryhmissä alueittain ilmaisee elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden (%) 20 vuotta täyttäneistä.  Elämänlaatuindikaattori on muodostettu WHO8-EUROHIS-mittarin sisältämien kahdeksan kysymyksen pohjalta. Elämänlaadussa on kyse yksilön arviosta elämästään siinä kulttuuri- ja arvoympäristössä, jossa hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin hänelle merkityksellisiin asioihin.

Pylväsdiagrammi elämänlaatunsa hyväksi tuntevien %-osuus, 20 vuotta täyttäneetYli 20-vuotiaiden suomalaisten elämänlaatu on kohentunut jatkuvasti vuodesta 2013 vuoteen 2018. Naiset ja miehet arvioivat oman elämänlaatunsa yhtä hyväksi. Alueellisessa tarkastelussa vuonna 2018 elämänlaatu koettiin parhaaksi Uudellamaalla ja heikoimmaksi Satakunnassa.

Valtaosa suomalaisesta väestöstä kokee elämänlaatunsa hyväksi korkeaan ikään saakka. 80. ikävuoden jälkeen elämänlaatu alkaa heiketä, vaikka tässäkin ikäryhmässä vielä yli puolet arvioi elämänlaatunsa hyväksi. Joka kymmenes 80 vuotta täyttänyt koki kuitenkin elämänlaatunsa huonoksi, kun muissa ikäryhmissä tämä oli harvinaista.  Naiset ja miehet arvioivat oman elämänlaatunsa yhtä hyväksi.

Pylväskaavio elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien %-osuus maakunnittain.Elämänlaatu osoittautuu voimakkaasti sosiaalisesti valikoivaksi niin, että parempiosaisilla on parempi elämänlaatu. Työkyvyttömyys, työttömyys ja tuloköyhyys ja korkea ikä ovat suurimmat heikon elämänlaadun riskitekijät. Parhaiten heikolta elämänlaadulta suojaavat hyvä koulutus, hyvä terveys ja toimintakyky, turvattu työpaikka, riittävä toimeentulo, parisuhde sekä vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuminen. Nuorilla pääasialliset heikon elämänlaadun riskit liittyvät toimeentulon ja asumisen ongelmiin, vanhoilla toimintakyvyn heikkenemiseen.

Koettu elämänlaatu -indikaattorista ei ole tehty kansainvälisiä vertailuja. Sen sijaan yleisestä tyytyväisyydestä elämään (Overall life satisfaction) on tehty eurooppalaisia vertailuja. Niiden mukaan Suomessa on toiseksi eniten Euroopassa yli 16-vuotiaita, jotka kokevat tyytyväisyytensä elämään hyväksi (38,6% vs. keskiarvo 21,6%), ja toiseksi vähiten niitä, jotka kokevat tyytyväisyytensä elämään huonoksi (6%, vs. keksiarvo 21%). (Eurostat EU-SILC 2015).

Indikaattoriin liittyviä huomioita

Tuloksen varmuuteen vaikuttaa se, että aineisto on tuotettu otostutkimusaineistosta, jossa esiintyy vastauskatoa. Vastauskatoa on korjattu tuloksista painokertoimien avulla. Indikaattorin tulkinnassa täytyy ottaa huomioon, että kyseessä on vastaajan itse ilmoittamat tiedot.

Sairastavuusindeksi

THL:n sairastavuusindeksin kokonaisuus jakautuu kahdeksaan osaan: sairastavuuden yleisindeksiin ja seitsemään sairausryhmittäiseen indeksiin. Sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. Sairausryhmittäiset indeksit kuvaavat sairauksien yleisyyttä tarkasteltavassa ikäryhmässä suhteessa koko maan saman ikäisen väestön sairastavuuteen (koko maa = 100).

Sairausryhmät valittu sillä perusteella, että ne ovat vakavia, elämän pituutta ja laatua vähentäviä kansansairauksia, jotka aiheuttavat suurimman osan suomalaisten kuolemista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja terveydenhuollon suorista kustannuksista.

Karttakuva sairastavuusindeksistä kunnissa ja maakunnissa 2013–2015.Sairastavuuden yleisindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ao. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä terveydenhuollon kustannusten kannalta. Painotusten tarkoituksena on tuoda esiin sairastavuuden erilaisia yhteiskunnallisia ja yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Alueen indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Koko maassa sairastavuusindeksi on 100 uusimpana päivitysvuonna. Yleisindeksiä laskettaessa kukin neljästä painotusperusteesta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu, terveydenhuollon kustannukset) saa yhtä suuren painon.

Suomalaisten sairastavuus on pienentynyt tasaisesti vuodesta 2000, josta alkaen indeksi on ollut saatavilla. Kun tuoreimman saatavilla olevan jakson (2013–15) sairastavuutta kuvataan indeksin arvolla 100, jaksolla 2000 – 02 indeksin arvo oli 115,3. Länsi- ja Etelä-Suomessa väestö on koko ajan ollut terveempää kuin idässä ja pohjoisessa. Alueiden väliset erot ovat säilyneet pääpiirteissään ennallaan koko 2000-luvun ajan. Suomalaisten terveys on parantunut 1990-luvulta lukien. Kaupunkilaisten terveys on yleisesti ottaen parantunut maaseutua nopeammin Kuopiota lukuun ottamatta.

Lähisuhteessa koettu väkivalta

Suomessa toteutetaan vuosittain Kansallinen rikosuhritutkimus. Vuonna 2017 rikosuhritutkimukseen vastasi yhteensä 6 222 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä.  Uhkailun ja väkivallan kohteeksi joutumista on selvitetty esittämällä vastaajalle luettelo uhkailua tai väkivaltaa sisältävistä teoista  Vastaajilta kysytään, onko joku tuttu tai tuntematon henkilö käyttäytynyt vastaajaa kohtaan mainituilla tavoilla viimeisen 12 kuukauden aikana. Teot ulottuvat sanallista tai kirjallisista uhkailuista asetta käyttäen tehtyyn fyysiseen väkivaltaan.

Viivakaavion uhkailua ja väkivaltaa kohdanneista miehistä. Sisältö on kuvattu tekstissä.Viivakaavio uhkailua ja väkivaltaa kohdanneiden naisten määrästä. Sisältö on kerrottu tekstissä.Miesten ja naisten kohdalla vuosina 2012–2017 nykyisen tai entisen kumppanin tekemä väkivalta ja uhkailu näyttäisi vähentyneen, kun taas tuntemattoman tekemä väkivalta ja uhkailu on lisääntynyt. Merkittävänä sukupuolten välisenä erona havaitaan, että naiset ovat joutuneet miehiä useammin väkivallan tai uhkailun kohteeksi nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Muiden tekijäryhmien kohdalla sukupuolten välistä eroa ei ole havaittavissa.

Tulkintatekstin on laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lisätietoa ja lähteitä

Koettu hyvinvointi

Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Parikka S, Aalto A-M, Muuri A. Alueelliset erot aikuisväestön palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa – FinSote 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tilastoraportti 21/2018, 4.6.2018. https://thl.fi/tilastot/finsote

Vaarama M, Karvonen S, Kestilä L, Moisio P, Muuri A, toim. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Teema 22/2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3

Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K ja Koskinen S, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 4/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

Eurostat. Statistical Book. Quality of Life. Facts and views. 2015 Edition. Luxembourg: European Union, 2015. https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/6856423/KS-05-14-073-EN-N/

Sairastavuusindeksi

https://www.thl.fi/fi/-/sairastavuusindeksi-kaupunkilaisten-terveys-paranee-paitsi-kuopiossa

Sipilä P, Parikka S, Härkänen T, Juntunen T, Koskela T, Martelin T, Koskinen S. Kuntien väliset erot sairastavuudessa – THL:n sairastavuusindeksin tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2014; 69(:45):2985–92.

https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/kansantaudit-ja-tapaturmat/thl-n-sairastavuusindeksi

http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita