Mitä faktat kertovat?

Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus; indikaattoriarvoissa ei suuria muutoksia

Julkaisupäivä 9.3.2018 16.30 Blogit

Syrjäytymisen tutkimuksessa viitataan usein yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien ulkopuolelle jäämiseen sekä sen hyvinvointivaikutuksiin. Matala koulutus, pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulo-ongelmat ovatkin merkittäviä ja vahvasti toisiinsa kietoutuvia syrjäytymisen riskitekijöitä.

Syrjäytymisessä on usein kyse usean hyvinvoinnille merkityksellisen tekijän puutteesta ja niiden ketjuuntumisesta. Syrjäytyminen saa monasti alkunsa silloin, kun huono-osaisuus kasautuu ja monimuotoistuu ja alkaa näin heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Syrjäytyminen voidaan nähdä prosessina, johon sisältyy kulttuurisia, terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä. 

Merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö nuorten syrjäytymisen taustalla on työmarkkinoiden muutos. Uudet sukupolvet eivät löydä paikkaansa yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta samalla tavoin kuin aiemmin. Yksilö, joka ei syytä tai toisesta pysty vastaamaan kasvaviin tehokkuus- ja koulutusvaatimuksiin, on vaarassa jäädä ulkopuolelle.

Syrjäytyminen ja osallisuuden puute johtavat helposti yksinäisyyteen. Pitkäaikainen yksinäisyys heikentää tutkimusten mukaan lasten ja nuoren elämänlaatua ja hyvinvointia, ja se on riskitekijä sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle. Vuoden 2014 Nuorisobarometrin kyselyssä nuoret katsoivat, että syrjäytyminen on ennen kaikkea ystävien puutetta eli sosiaalisesta elämästä ulkopuolelle jäämistä. Toiseksi yleisimpänä syrjäytymisen syynä pidettiin mielenterveysongelmia.

Helppoja ratkaisuja yksinäisyyden ongelmiin ei ole. Yksinäisyyttä voidaan torjua esimerkiksi tukemalla koulujen kerhotoimintaa, aamu- ja iltapäiväkerhoja sekä pieniä koululuokkia. Oma luokka, oma opettaja tai oma ryhmä helpottavat kavereiden löytymistä. Opetussuunnitelmien perusteet sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttävät yhteisöllisyyden lisäämistä kouluissa ja oppilaitoksissa. Kouluissa ja oppilaitoksissa on otettu käyttöön menetelmiä, joiden avulla lapsille ja nuorille opetetaan ystävyyssuhteissa ja ryhmässä toimimisessa tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Yksinäisyys ei kosketa pelkästään lapsia ja nuoria vaan aiheuttaa syrjäytymistä ja osattomuuden kokemuksia kaikissa ikäryhmissä. Kansalaisjärjestötoiminnalla on tärkeä rooli yksinäisyyden torjunnassa ja erilaisten osallistumismahdollisuuksien luomisessa kaikille väestöryhmille.

Työn tai koulutuksen ulkopuolella on noin 10 % nuorista, määrä ei ole muuttunut viime vuosina

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrästä on keskusteltu pitkään. Arviot määrästä vaihtelevat 14 000 ja 100 000 välillä. Suuri vaihtelu arvioissa johtuu siitä, ettei syrjäytymiselle ole vakiintunutta määritelmää. Tilastoilla voidaan kuvata erilaisia huono-osaisuuden tiloja tai syrjäytymisen riskejä, kuten osallistumattomuutta yhteiskunnan toimintaan tai ei-toivottuja elämäntapahtumia. Poikkileikkaustilastoista ei voi vielä sanoa, kuka on syrjäytynyt, vaan korkeintaan sen, kuinka monelle riskitekijöitä on kasaantunut.

Työttömyys­astetta on usein käytetty kriisi-indikaattorina. Työttömyys­aste kuvaa syrjäytymistä kuitenkin varsin kehnosti, koska se rajaa tarkastelun ulko­puolelle työvoiman ulko­puolella olevat, joilla syrjäytymis­riski on työttömiä suurempi (esim. Larja 2013). Tässä tarkastelussa käytetään NEET-indikaattoria (Not in Employment, Education or Training), eli niiden nuorten osuutta ikä­luokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varus­mies­palvelussa. Nuorten elämän­tilanteet kuitenkin vaihtelevat ja NEET-status on varsin yleinen jossakin vaiheessa elämää. Nuoret odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, viettävät välivuotta, lukevat pääsy­kokeisiin tai lomailevat kesällä ilman kesä­työtä.

Vuonna 2016 kaikkiaan 61 000 nuorta ei ollut työssä, koulutuksessa tai asevelvollisuutta suorittamassa. Tämä on kymmenen prosenttia 15–24-vuotiaiden koko ikäluokasta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten lukumäärä laski ensi kerran sitten vuoden 2011. Suhteellinen osuus ikäluokasta pysyi kuitenkin samana (10 %), sillä ikäluokan koko pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista noin puolet oli miehiä ja puolet naisia. Heistä noin 60 prosenttia piti itseään työttömänä vuonna 2016. Noin 16 prosenttia oli oman ilmoituksensa mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Noin joka kymmenes hoiti omia lapsia. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää 20–24-vuotiailla kuin 15–19-vuotiailla. Vuonna 2016 työn ja koulutuksen ulkopuolella olleista 20–24-vuotiaista nuorista noin joka kolmas ei ollut vielä suorittanut toisen asteen tutkintoa. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2016)

Ilman läheistä ystävää olevien poikien määrä on vähentynyt hieman

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa kouluterveyskyselyssä on selvitetty yksinäisyyden kokemusta.  Indikaattori kuvaa niiden nuorten osuutta, jotka kertovat että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Indikaattori perustuu kysymykseen: "Onko sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi?" Vastausvaihtoehdot olivat: 1) ei ole läheisiä ystäviä 2) on yksi läheinen ystävä 3) on kaksi läheistä ystävää 4) on useampia läheisiä ystäviä. Mukana tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat valinneet vastausvaihtoehdon 1. 

Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista yksinäisyyden tunne on ohimenevä, mutta joka kymmenes koululainen kokee olevansa yksinäinen vuodesta toiseen. Ilman läheistä ystävää olevien nuorten, etenkin poikien, osuus on hieman vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Silti osa lapsista ja nuorista, etenkin pojista, on vailla läheistä ystävää. (Kuvio 2)

Yksinäisyyden kytkös masennukseen ja syrjäytymiseen on kiistaton. Opetusministeriössä on arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa yhteiskunnalle elämänsä aikana 1,2 miljoonan euron kustannukset. Lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisy on keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haaste. Ilman ystäviä olevalle lapselle ja nuorelle saattaa kasautua useita myöhempää terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä.

Äänestysaktiivisuus on vähentynyt

Äänestysaktiivisuutta käytetään usein poliittisen osallistumisen mittarina koska siitä on helposti saatavissa luotettavaa tietoa. Suomessa äänestysaktiivisuustietoja on laajasti saatavissa sekä Suomen vaalitutkimusportaalista sekä Tilastokeskuksen vaalitilastoista. 

Äänestysaktiivisuus on kuitenkin kapea mittari kuvaamaan yhteiskunnallista osallistumista. Nykyään kansalaiset osallistuvat monin eri tavoin. Perinteisten osallistumistapojen rinnalle on syntynyt monia uusia osallistumisen muotoja, kuten kansalaisaloite, kuntalaisaloite ja kuuleminen sekä omaehtoista aktivismia ja verkko-osallistumista. Äänestysaktiivisuus ei myöskään kuvaa poliittisten oikeuksien laajuutta. 

Äänestysvilkkaus on sidoksissa sekä pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin muutoksiin että vaalien läheisyyteen ja niiden yhteyteen ajoittuviin tapahtumiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnat liittyvät yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, kun taas lyhyen aikavälin trendeihin vaikuttavat suurimmaksi osaksi vaalien tekniset järjestelyt sekä vaaliasetelma. (Borg 2006)

Demokratiaindikaattoreiden mukaan äänestysaktiivisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa laskenut enemmän kuin Länsi-Euroopan maissa keskimäärin. Tärkeimpiä yleisiä syitä äänestysprosenttien laskuun lienevät kansalaisten puoluekiinnittyneisyyden sekä äänestämiseen kansalaisvelvollisuudeksi liittyvän velvollisuudentunnon heikentyminen. Tutkimustulokset osoittavat, että äänestämisen kokeminen ehdottomaksi velvollisuudeksi on 2000- ja 2010-lukujen taitteessa huomattavasti harvinaisempaa kuin 1970-luvun lopulla. Äänestysprosenttien kehityssuunta 2000-luvulla ei ole enää ollut niin selvästi laskeva kuin 1980- ja 1990-luvuilla

Kuluvan vuosituhannen kunnallisvaaleista löytyy runsaasti kuntia ja äänestysalueita, joissa enemmistö äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Äänestysaktiivisuuden erot ovat suuria sekä kuntien välillä että suurten kuntien sisällä, mikä voi olla yhteydessä muun muassa alueiden sosioekonomiseen eriytymiseen. Kuntatason vaaliosallistumisen pitkän aikavälin suunta on muissakin Pohjoismaissa ollut laskeva, mutta Suomen kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus on selvästi vähäisempää kuin muualla. Äänestysaktiivisuuden lasku ei kuitenkaan näytä selittyvän sillä, että kuntalaisten kokemus kunnallisvaaleissa äänestämisestä tärkeimpänä vaikutuskeinona oman kunnan asioihin olisi heikentynyt. Päinvastoin, äänestämisen tärkeys on jopa korostunut 2000-luvun alusta lukien. Naiset ovat äänestäneet eduskuntavaaleissa miehiä ahkerammin 1980-luvun lopulta alkaen. Vuoden 2011 vaaleissa ero tasoittui, mutta ei poistunut. Äänestysaktiivisuus on pienin nuorten miesten joukossa.

Suomi menestyy edelleen hyvin korruptiota ja lehdistönvapautta koskevissa vertailuissa

Korruptio heikentää ihmisten luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen, heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja lisää eriarvoisuutta kansalaisten keskuudessa. Korruptio heijastuu myös eriarvoisuuteen yhteiskunnallisten palveluiden käytössä ja kärjistää eroja työmarkkinoilla. Yhteiskunnallinen osallisuus edellyttää myös sananvapauden toteutumista sekä vapaata tiedon välitystä. Erilaisten mielipiteiden esittämisen mahdollisuus tukee osallisuutta ja syrjimättömyyttä.         

Korruptiokäsityksiä kuvaava indeksi yhdistää luotettavien kansainvälisten korruptiokyselyjen ja arvioiden tuloksia. Indeksi perustuu 13 riippumattoman lähteen suorittamiin kyselyihin. Nämä tahot ovat erikoistuneet hallinnon ja liiketoimintaympäristön analyyseihin, joiden tietopohjana käytetään asiantuntija-arvioita ja liike-elämän edustajien näkemyksiä. Indeksi on tehty kysymällä muun muassa yritysjohtajilta, esiintyykö maassa korruptiota ja pitääkö yritysjohtajien maksaa rahaa päättäjille. Indeksi on Transparency Internationalin mukaan poliittisesti riippumaton ja puolueeton. Varsinaisista tietolähteistä ei ole kuitenkaan ole saatavissa kattavaa kuvausta.   

Korruptiota mittaavan Transparency Internationalin indeksissä vertailussa Suomi on menestynyt yleensä erittäin hyvin. Vuonna 2008 alkaneen vaalirahoituskohun takia Suomi putosi sijalle viisi. TI:n korruptioindeksi mittaa pääasiassa julkisen vallan lahjottavuutta ja sitä on myös arvosteltu suppeaksi, koska korruptio voidaan nähdä laajempana kuin rahan antamisena päättäjille. 

Suomi on indeksivertailussa maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Suomen edellä ovat vain Uusi-Seelanti ja Tanska. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat listalla hyvin. Suomi saa 8,9 pistettä asteikolla, joka on 0–10. Maa saa sitä pienemmät pisteet, mitä enemmän siellä on julkisen sektorin korruptiota. Vaikka Suomessa virkarikosepäilyjen määrä on kasvanut viime vuosina, on lahjusrikoksista tuomittujen määrä kuitenkin pysynyt hyvin pienenä.

Korruptiota vastaan voidaan taistella onnistuneesti vain yhteiskunnissa, joissa on ilmaisuvapaus, poliittiset prosessit ovat läpinäkyviä ja demokraattiset instituutiot vahvoja. Korruption kontrollitaso on eräs tärkeä globaalin hallinnan indikaattori, jota Maailmanpankki käyttää eri yhteyksissä omissa maa-arvioissaan . Myös Maailmanpankin korruption kontrollitasoa kuvaavan mittarin tulokset vahvistavat, että Suomi on jo pitkään lukeutunut maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon.

Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Niinimäki on tuonut esille että indeksi ei tavoita suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä rakenteellista korruptiota. Suomi on kuitenkin vähiten korruptoituneita maita maailmassa, mikä lisää kansalaisten luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen sekä vaikuttaa myönteisesti kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 

Myös lehdistönvapaus toteutuu Suomessa hyvin. Suomen perustuslaki takaa kansalaisten sanavapauden ja oikeuden "ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä”.   

Lehdistönvapautta kuvaava indeksin on laatinut Toimittajat ilman rajoja -järjestö (Reporters Without Borders RSF). Indeksissä on vertailtu 180 maan tilannetta. Indeksi perustuu verkossa toteutettuun kyselyyn, joka koostuu 87 kysymyksestä. Kysely on suunnattu viestinnän ammattilaisille, oikeusoppineille ja sosiologeille, jotka RSF on valinnut. Kysymyksillä mitataan tiedotusvälineiden moniäänisyyttä, median riippumattomuutta, tiedotusympäristöä ja itsesensuuria, oikeudellista kehikkoa, instituutioiden ja menettelytapojen läpinäkyvyyttä sekä viestinnän tukirakenteita. Kyselyn tuottamaa laadullista analyysiä täydennetään määrällisillä tiedoilla tiedotusvälineiden edustajiin kohdistuvasta väkivallasta ja pahoinpitelyistä.

Vuodesta 2013 lähtien tarkastelussa mukana olevat maat ovat saaneet indeksin arvon, jonka vaihteluväli on nollasta sataan. Nolla on paras mahdollinen pistemäärä. Kunkin valtion saama pistemäärä on suurempi kahdesta arvosta, jossa toisessa on otettu mukaan kyselyn antaman tuloksen lisäksi myös tiedotusvälineiden edustajiin kohdistuvan väkivallan ja pahoinpitelyjen määrä.

Suomi on sijoittunut tarkastelujaksolla 2002 - 2017 useimmiten parhaalle sijalle lehdistön vapautta kuvaavan indeksi suhteen. Viime vuosina indeksi arvo yleisellä tasolla on noussut, mikä heijastaa lehdistönvapauden heikentymistä maailmalla. Yksittäiset tapahtumat, jotka ovat voineet kyseenalaistaa tiedotusvälineiden riippumattomuuden, heijastuvat Suomen sijoituksessa lehdistönvapausindeksissä.     

Nuoret suhtautuvat aiempaa varauksellisemmin Suomeen tulevaisuuden asuinmaana

Kestävän yhteiskunnan edellytys on riittävä luottamus yhteiskuntaan. Nuorten luottamus ohjaa nuorten toimintaa. Jollei luottamus yhteiskuntaan ole suurta, ei osallistuminenkaan motivoi. Silloin moni nuori saattaa keskittyä asioihin, joihin uskoo voivansa vaikuttaa. Nuorten osallistumishalu esimerkiksi politiikkaan on vähentynyt, mutta nuorten osallistuminen omaehtoisesti verkon kautta tai esimerkiksi kuluttajavalintoja tekemällä on puolestaan yleistynyt.   

Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan on vähentynyt viime vuosina. Vielä vuonna 2008 nuorisobarometriin osallistuneista nuorista lähes kolme neljästä uskoi Suomen olevan hyvä tulevaisuuden asuinmaana, mutta vuonna 2016 myönteisesti Suomeen asuinpaikkana suhtautuvien osuus oli laskenut 55 prosenttiin. Luottamusta Suomen tulevaisuuteen on mitattu kysymällä mielipidettä Suomesta asuinmaana tulevaisuudessa. Kysymykseen voi kuitenkin vastata eri näkökulmista esimerkiksi tarkastelemalla Suomen houkuttelevuutta yksilöllisten toiveiden toteutumisen kannalta tai vertailemalla Suomen elinoloja muiden maiden vastaaviin. Vastauksen tulkinta ei ole yksiselitteinen ja siihen vaikuttavat myös yksilölliset käsitykset omasta kyvystä toimia ja saavuttaa menestystä ulkomailla

Tulkintatekstin on koonnut Markus Seppelin sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lähteet

Yleistä syrjäytymisestä ja riskitekijöistä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Äänestysaktiivisuus: Tilastokeskuksen vaalitilastot  ja vaalitutkimus 

Borg, Sami (2006): Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa Sami Borg (toim.): Suomen demokratiaindikaattorit.

Korruptiokäsityksiä mittaava indeksi: Transparency international 

Lehdistönvapauttaa mittaava indeksi: Toimittajat ilman rajoja 

Nuorten luottamus tulevaisuuteen: Nuorisobarometri 2016

Kommentit
Lisää kommentti
TREDU 16v
Mielestäni nuorten asiat ovat Suomessa suhteellisen hyvät. Koulutus on mielestäni yksi tärkein asia, mihin nuorten asioissa pitäisi kiinnittää huomiota. Koulutus on Suomessa aina ollut hyvää, ja niin on ainakin vielä toistaiseksi nytkin.
Syrjäytyminen on tietenkin aina vaarana, ja syrjäytyneisiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, kuten nykyään jo hyvin tehdäänkin. On tärkeää kouluttautua eteenpäin, sillä koulusta oppii monia hyödyllisiä taitoja, kuten raha-asioista huolehtimista ja perusasioita työssä käymisestä. Koulussa oppii myös sosiaalisia taitoja, jotka ovat tärkeä omata elämässä muutenkin.
Sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset ovat mielestäni tie onnelliseen elämään, ja jos omaa nuo kaikki, ei syrjäytymisestä pitäisi olla pelkoakaan. Jos nämä asiat ovat mahdollista säilyttää jatkossakin (ja ehkä joitain hieman parantaa); koulutus pidetään hyvänä ja nuoret pääsevät töihin ilman turhia ennakkoluuloja, pitäisi yhteiskunnan toimia hyvin jatkossakin.
Kirjoitettu 22.11.2018 13:59.
Riina Pursiainen
Vastauksena kaikille Tredulaisille: Olen kanssanne ihan samaa mieltä, että kiusaamiseen pitäisi puuttua entistä tehokkaammin ja syrjäytymisen estoon pitäisi saada parempia keinoja. Teiltä tulikin hyviä näkemyksiä siitä miten tätä työtä voitaisiin tehdä entistä paremmin.

Hyvä kuulla, että suurin osa teistä pitää Suomen tulevaisuutta tämän indikaattorin valossa ihan hyvänä, ja moni kokee koulutuksen olevan vastauksena syrjäytymiseen.
Kirjoitettu 23.11.2018 14:47 vastauksena kirjoittajalle TREDU 16v.
Birgitta
Haluaisimme tietää, miten voimme edistää kestävää kehitystä omassa elämässämme. Konkreettisesti, ei tutkimuksen kautta.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:15.
Mansu
Hyvin koodatut sivustot. Kannattaa kysyä apua vaikka nuorilta, jotka osaa koodata. *vinkki emoticon Tällöin heitä voisi kiinnostaa kommentoida kestävästä kehityksestä. Teema on tärkeä ja nuoret on saatava mukaan keskusteluun.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:21.
jarmo rinne
Näissä osallistamiskeskusteluissa huomio kiinnitetään pääsääntöisesti äänestysaktiivisuuteen. Kuitenkin osallistuminen, vaikuttaminen ja poliittinen/yhteiskunnallinen aktiivisuus voi ilmetä myös muutoinkin. Erityisesti nuorten parissa on paljon ns. kevyempää aktivismia, ei siis järjestöihin tai puolueisiin liittyvää. Myös viime aikoina on vahvasti kasvanut neljännen sektori kaupunkiaktivismi ja saman tyyppinen paikallinen asukasaktivismi. Tutkimusta aiheesta löytyy ihan googlettamalla näillä hakusanoilla.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:22.
Riina Pursiainen
Moikka Birgitta,

Kestävää kehitystä voi edistää tekemällä vastuullisia valintoja ihan normaalissa arjessa. 60 % Suomen hiilidioksiidipäästöistä koostuu siitä mitä syömme, miten asumme, miten liikumme ja miten kulutamme. Katso siis mitä laitat lautasellesi, kauan olet suihkussa, miten vietät lomasi ja pohdi kaksi kertaa, tarvitsetko Black Friday tarjoustuotteita.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:24 vastauksena kirjoittajalle Birgitta.
Suomi 3.0-seminaarista
Jokainen ihminen - nuori - ansaitsee merkityksellisen roolin osana yhteisössä.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:25.
minna
Tulevaisuuden turva tai luottamus tulevaisuuteen ei ole enää paljon kiinni rakenteissa, organisaatioissa tai instituutioissa. Vaan yksilön turva on omassa osaamisessa, tiedossa ja asiantuntijuudesta, jolla pärjää muuttuvassa maailmassa. Luottamus tulevaisuutta kohtaan syntyy osaamisen ja pärjäämisen kautta. Ja osaamisella tarkoitetaan tässä kohtaa paljon muutakin kuin tiedollista osaamista esim. Sosiaalisia taitoja jne.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:26.
Tutkijaryhmä
Voisitteko tehdä tekstistä sellaisen, että teksti olisi helposti ymmärrettävää. Voisitte käyttää vaikka nostoja tai kysymyksiä niin että lukijaa aktivoitaisiin keskusteluun.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:27.
Riina Pursiainen
Moikka Mansu,

Kiitti palautteesta. Täytyy laittaa sivuston tekijöille palautetta että palkkaavat nuoria hommiin.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:32 vastauksena kirjoittajalle Mansu.
Niina ja Iivari
Kestävän kehityksen teema on tärkeä ja haluaisin kuulla siitä lisää. Voisimme opetella syömään lisää kasviksia tai ryhtyä kokonaan vegaaniksi. Mikä on yksilön vastuu ja velvollisuus kestävän kehityksen edistämisessä?
Kirjoitettu 23.11.2018 15:32.
jarmo rinne
Ehkäpä tutkimuksen avulla voimme saada tietää niistä konkreettisista keinoista.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:34 vastauksena kirjoittajalle Birgitta.
Nuorisotutkija
Uusimmassa Demi-lehdessä on juttu, jossa käytetään ALL-YOUTH-hankkeen kanssa yhteistyössä tehdyn kyselyn tuloksia. Siinä tulee esiin, että nuoret tekevät jo pieniä ja konkreettisia tekoja kestävän kehityksen puolesta, esim. ruokavaliota koskevilla valinnoilla. Samasta aineistosta tehdään myös tutkimusta ... eli parhaimmillaan konkretia ja arki limittyvät emoticon . (Hyvä kommentti Brigitta!)
Kirjoitettu 23.11.2018 15:35 vastauksena kirjoittajalle Birgitta.
haisuli84
Yhteiskunnan tulisi paremmin ottaa huomioon eri ikäpolvien erilaiset näkemykset osallistumisesta, jos osallistuminen määritellään vain vanhempien ikäpolvien näkökulmasta, se passivoi nuoria epäreilusti. Heille osallistuminen on muutakin kuin vain äänestämistä ja kommentoimista.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:35.
Riina Pursiainen
Heippa tutkijaryhmä,

Tekstiä ja faktaa on tosiaan aikamoinen kasa. Yritämme parhaamme mukaan saada tekstistä luettavaa ja kiinnostavaa, mutta tässä on selkeästi petrattavaa. Kiitos hyvistä vinkeistä.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:35 vastauksena kirjoittajalle Tutkijaryhmä.
suomi 3.0
Kiinnostavaa keskustelua ALL-YOUTHin Suomi 3.0 konferenssissa kuinka tarvitaan harrastusseteleitä joita nuorille tarjotaan: futis, jääkiekko, tanssi ovat kalliita harrastuksia mutta hyviä tuomaan kaikkia nuoria yhteen.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:37.
Riina Pursiainen
Moikka Niina ja Iivari,

Hienoa kuulla että kestävä kehitys kiinnostaa teitä ja olette jo identifioineet, mitä juuri te voisitte tehdä! Vegaaniksi ryhtymällä vähennätte jo tonni kaupalla vuosittaista hiilidioksiidikertymmäänne.

Yhteiskunnat koostuvat yksilöistä, ja noin 60 % päästöistämme on peräisin kotitalouksista. Meillä kaikilla on siis vaikutusta siihen, miten kestävällä pohjalla Suomi on nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:38 vastauksena kirjoittajalle Niina ja Iivari.
Birgitta
Vau Kiitos Riina! Tosi hyviä ohjeita. Koitan parantaa tapojani ja olla suihkussa lyhyemmän aikaa. Haluan että myös jälkipolvet saavat elää maailmassa joka on heille hyvä.
Kirjoitettu 23.11.2018 15:39 vastauksena kirjoittajalle Riina Pursiainen.
Selaa blogin artikkeleita