Mitä faktat kertovat?

Koulutus ja osaamisen kehitys - Suomalaiset ovat aktiivisia osaamisensa kehittäjiä ja kulttuuripalveluiden hyödyntäjiä.

Suomalaisten koulutustason on hienoisessa nousussa, mutta hidasta suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. OECD:n mittaamassa nuorten osaamistason kehityksessä on huolestuttavia piirteitä, samoin kuin aikuisten osallistumisessa osaamisen kehittämiseen. Kirjastot ovat suomalaisille tärkeä kulttuuripalvelu ja digitaaliset käynnit ovat jatkuvasti kasvussa. TKI-panostukset ovat pitkän laskevan kauden jälkeen kääntyneet nousuun. Huolestuttavia kehityskulkuja on havaittavissa mm. aikuisten koulutukseen osallistumisessa ja nuorten PISA –tuloksissa.

Suomalaisten koulutustaso on hienoisessa nousussa, mutta sukupuolten erot ovat huomattavia

Kuva: Perusasteen jälkeisen tutkinnon, ammatillisesti suuntautuneen tutkinnon (ammatillinen koulutus, opistoaste ja korkea-aste) sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus (Lähde: Opetushallitus)

Suomen nykytilanne ja viimeaikainen kehitys

Vailla toisen asteen tutkintoa olevien osuus väestöstä on noin 15 prosenttia. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on vajaa 30 prosenttia.

Vaikka suomalaisten koulutustaso on hienoisessa nousussa, on kehitys muissa keskeisissä verrokkimaissa nopeampaa.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 50 nuorista ikäluokista suorittaisin korkea-asteen tutkinnon.

Vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrä on vähentynyt, mutta edelleen jokaisesta nuorisoikäluokasta jää noin 15 prosenttia perusasteen varaan. Miesten ja naisten erot koulutustasossa ovat edelleen kasvussa.

Aikuiset ovat aktiivisia kouluttautujia, joskin osallistuminen on hienoisessa laskussa

Kuva: Osallistuminen aikuiskoulutukseen (Lähde: Tilastokeskus)

Suomen nykytilanne 

Suomalaisista noin puolet osallistuu vuosittain vähintään kuusi tuntia kestävään koulutukseen. Naiset osallistuvat selvästi miehiä enemmän. Aikuisväestön osaamisen kehittäminen kasautuu muutoinkin kuin sukupuolen mukaan. Keskimääräistä alhaisempi aikaisempi koulutustaso ja asema työmarkkinoilla ennustavat koulutukseen osallistumattomuutta myös myöhemmällä työuralla.

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa aktiivisia oman osaamisensa kehittäjiä. Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa osallistumisessa OECD-maiden kärkeä.

Suomen viimeaikainen kehitys

Aikuisiällä osaamisen kehittäminen on ollut ilmiönä suhteellisen vakaa jo kolme vuosikymmentä. Vuoden 2017 tutkimuksessa aktiivisuus on jonkin verran laskenut ja on lähellä vuoden 1990 tasoa. Osallistumisen rakenne eri väestöryhmittäin on niin ikään ollut hyvin samankaltainen koko tarkastelujakson.

Aikuisten koulutukseen osallistumisessa tavoitteena on mm., että ne väestöryhmät, joilla on keskimääräistä heikompi aikaisempi osaamisen taso motivoituisivat osaamisensa kehittämiseen.

Nuorten osaaminen on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta kehityksen suunta on huolestuttava

 

Kuva: Lukutaito osaamistasojen mukaan. (Lähde: OECD, PISA 2018 Results, Volume I)

Suomessa lukutaito on ollut perinteisesti vahva. Lukutaidon seuraaminen on tärkeää, koska se on taustalla yhä tärkeämmäksi tulevien medialukutaidon ja monilukutaidon kannalta. Media- ja monilukutaidoissa on kyse kyvystä ottaa selville, käsitellä ja tulkita eri tavoin ja eri tarkoituksissa tuotettua tietoa ja muodostaa sen pohjalta kokonaiskäsitys yhteiskunnallisista asioista, kuten kestävästä kehityksestä.

Suomalaisnuorten lukutaito on laskenut merkittävästi. Kansainvälisessä PISA-vertailussa on tutkittu osallistuneiden maiden ja alueiden 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa. Suomi on sijoittunut kärkimaiden joukkoon. Vuosina 2000-2006 suomalaisnuorten lukutaitopisteet olivat korkeat, 547-543 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500 ja keskihajonta 100. Vuonna 2018 suomalaisnuorten lukutaidon pisteet laskivat 520 pisteeseen. Kaikissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa tytöt menestyvät lukutaidossa poikia paremmin. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisero on OECD-maiden suurin. Suomessa alueelliset erot ovat olleet perinteisesti pieniä, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa pääkaupunkiseutu kuitenkin menestyi muita alueita paremmin.

 

Kuva: Suomen menestys PISA tutkimuksissa 2000-2018. (Lähde: OECD, PISA 2018 Results, Volume I)

PISA-tutkimuksessa on määritelty lukutaidolle erilaisia osaamistasoja, joista tasoa 2 pidetään välttämättömänä tasona nyky-yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Suomessa alle tason 2 jäävien oppilaiden osuus on noussut 7 prosentista 11 prosenttiin. Samaan aikaan huipputason (yli tason 5) lukijoiden osuus on vähentynyt 18,5 prosentista 13,7 prosenttiin. Seuraavat PISA -tulokset julkistetaan joulukuussa 2019.

Suomen  viimeiaikainen kehitys

Huippuosaajien ja heikoimpien osuus OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan on suomalaisilla nuorilla yhtä suurta. Matemaattiset taidot ovat keskimäärin heikompia kuin lukutaito tai taidot luonnontieteissä.

Nuorten osaamistaso on kansainvälisessä vertailussa ollut jo pitkään laskeva. Erityisesti kaikkein heikoimpien osuus on kasvanut. Osaamisen taso on laskenut kaikilla mitatuilla osaamisen osa-alueilla.

 

Kirjastokäynnit uuteen nousuun, Suomessa kirjastojen käyttö huippuluokkaa

Kuva:  Kirjastokäynnit; fyysiset ja verkkolainat (Lähde: Suomen kirjastotilastot)

Kirjastolaitos on tärkeä yhteiskuntatietojen ja -taitojen kannalta, koska se tavoittaa kaikki väestöryhmät. Erityisen tärkeitä kirjastojen palvelut ovat koulutus- ja työelämän ulkopuolella oleville, joilla on muita suurempi riski jäädä kehittyvän ja muuttuvan tiedon ja osaamistarpeiden katveisiin. Kirjastokäynnit ja kirjastoaineistojen lainaus ilmentävät väestön sivistystahtoa ja yhteiskunnallista valveutuneisuutta sekä halua toteuttaa aktiivista kansalaisuutta, jotka ovat myös kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ymmärtämisen, omaksumisen ja toteuttamisen kannalta tärkeitä.

Suomen nykytilanne

Fyysisiä kirjastokäyntejä oli vuonna 2019 noin 53,7 miljoona ja verkkokäyntejä noin 47 miljoonaa. Käynnit lisääntyivät edellisvuodesta. Kirjastojen merkitys kansalaisille on suurta. Myös kirjojen lainaus kirjastoista on noussut hieman viime vuosina (n. 70 miljoonaa lainaa v. 2019).

Suomessa kirjastojen käyttö on kansainvälisesti huippuluokkaa. Fyysisiä kirjastokäyntejä oli Suomessa vuonna 2018 keskimäärin 9,1 käyntiä/asukas, Tanskassa 6,5, Ruotsissa 6,2 ja Norjassa 4,7 käyntiä/asukas. Fyysisten lainojen määrä oli Suomessa keskimäärin 12 lainaa/asukas, Tanskassa 5, Ruotsissa 6 ja Norjassa 5 lainaa/asukas.  Aktiivisiksi kirjastonkäyttäjiksi vuonna 2018 voitiin lukea 36 % suomalaisista, 30 % tanskalaisista ja 26 % ruotsalaisista. (Lähde: https://kulturanalys.se/wp-content/uploads/2020/09/folkbiblioteknorden_webb.pdf).

Kirjastojen käytölle ei ole asetettu numeerisia tavoitteita, vaan ne liittyvät sivistyspoliittisiin tavoitteisiin, kuten kirjastolaitoksen infrastruktuurista huolehtimiseen, kirjastopalvelujen saatavuuteen ja yleisten kirjastojen käytön maksuttomuuteen.

Suomen viimeaikainen kehitys

Kirjastojen fyysiset käynnit ja lainaus kasvoivat aina vuoteen 2004, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Muutos liittyy tietoyhteiskuntakehitykseen, jossa tiedon hankinta- ja saantikanavat ovat monimuotoistuneet. Käynti- ja lainausluvut ovat kuitenkin Suomessa edelleen maa­ilman huippua.

Kirjaston fyysisten käyntien huippuvuonna 2004 kirjastoihin tehtiin lähes 67 miljoonaa vierailua. Vuodesta 2005 alkaen fyysiset käynnit lähtivät laskuun tasaantuen noin 50 miljoonan käynnin tasolle, kunnes nousivat v. 2019.

Fyysisten käyntien hiipumista aiempina vuosina ovat kompensoineet kirjastojen verkkokäynnit, jotka ovat samanaikaisesti lisääntyneet.  Kehitys on johtunut ennen kaikkea digitalisaatiosta. Verkkopalvelut ovat kehittyneet, mikä on siirtänyt kirjastoasiointia verkkoon. Verkkokäynnit lisääntyivät voimakkaasti niiden tilastoinnin alkuvuosina. Verkkokäyntien tilastointiohjetta tarkennettiin vuodesta 2014 alkaen, mikä näkyy verkkokäyntien laskuna ja seuraavinakin vuosina tehtiin tietojärjestelmäteknisiä muutoksia. Vuodesta 2017 alkaen tiedot ovat jälleen vertailukelpoisia. Verkkokäynnit lisääntyivät vuonna 2018 ja edelleen vuonna 2019.

TKI –panostusten suhde bruttokansantuotteeseen on laskussa

Kuva: Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot ovat maltillisesti kasvaneet viimeisten vuosien aikana. 

Suomen nykytilanne

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,4 miljardia euroa vuonna 2018.

Kansallisessa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartassa (TKI-tiekartta) on asetettu tavoitteeksi lisätä tki-intensiteettiä ja tki-toiminnan tavoitetasoa.  Tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa. TKI-tiekartta on laadittu edistämään tämän tavoitteen saavuttamista ja sen myötä syntyvää kestävää kasvua sekä luomaan toimintaympäristö, joka kannustaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan Suomessa.

Suomen viimeaikainen kehitys

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt julkiset ja yksityiset panostukset laskivat merkittävästä 2010-luvun ensimmäisen puoliskon ajan. Viime vuosina t&k-panostukset ovat kääntyneet maltilliseen kasvuun niin yrityksissä, korkeakoulusektorilla kuin julkisella sektorillakin. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen merkittävää tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten lasku on ollut yksityisellä sektorilla. Yksityisen sektorin suhteellinen osuus T&K-panostuksista ei ole palannut vuosikymmenen alun tasolle.  

 

Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö 

Lisää kommentteja