Mitä faktat kertovat?

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus - Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin kehitysyhteistyön rahoittaja 

Suomi käytti vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 1 007 miljoonaa euroa. BKTL-osuuden vuosimuutos kääntyi nousuun edellisten vuosien laskun jälkeen. Suomi vie globaalia ympäristöteknologiaa ja palveluita ja panostaa merkittävästi innovaatioihin mm. kiertotalouden alueella. Näiden tuotteiden ja palveluiden vienti tuo globaalitasolla kestävän kehityksen hyötyjä. Suomen osallistujamäärä siviilikriisinhallintaoperaatioihin on väkilukuun nähden EU-maista suurin, osallistujista n. 40 % naisia.

Kehittyvät maat huomioidaan hyvin Suomen kauppapolitiikassa

Viivadiagrammissa vuosien 2015-2020 Suomen sijoitukset Commitment to Development -indeksillä Kauppapolitiikan tuloksen (sija 6) lisäksi eritelty indexin osa osiot: Tuontitullit, korkeat tuontitullit, tuonnin säätely ja logistiikka, kaupan avoimuus ja maataloustuet.

Kuva: Suomen pistemäärä ja sijoitus Commitment to Development -indeksin kauppapolitiikkaa mittaavalla indeksillä ja sen osaindeksit (Lähde: Center for Global Development. Linkki dataan)

Center for Global Development -kansalaisjärjestö asettaa vuosittain maailman 27 rikkainta maata järjestykseen arvioimalla näiden sitoutumista köyhimmissä maissa asuvien ihmisten aseman parantamiseen Commitment to Development -indeksillä (CDI). Indeksin kauppapolitiikkaa koskeva osuus valittiin globaalikorin indikaattoriksi, koska on ensiarvoisen tärkeää, että kehittyvät maat osallistuvat ja hyötyvät kansainvälisestä kaupasta. Indeksi koostuu neljästä kokonaisuudesta:

  1.  tuontitullit kehitysmaille (painokerroin 40%);
  2. maataloustuet (painokerroin 20%);
  3. tuonnin sääntely ja logistiikka (painokerroin 20%);
  4. palveluiden kaupan avoimuus (painokerroin 20%).

Kehittyvien maiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden viennin ja markkinoillepääsyn edistäminen on kirjattu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Suomen nykytilanne

Suomi sijoittui  CDI:n kauppapolitiikkaa mittaavassa indeksissä kuudenneksi vuonna 2019, kun se oli yhdeksäs  vuonna 2018. Suomen edellä olevat maat ovat muita EU:n jäsenmaita sekä Australia ja Uusi-Seelanti. Suomen edellä olevien EU:n jäsenmaiden parempi sijoitus indeksissä selittyy lähinnä paremmilla palvelukaupan avoimuuden luvuilla.

Suomen viimeaikainen kehitys

Kauppapolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien kirjausten toimeenpanoon ml. edistämällä ympäristötuotteiden vientiä ja toimimalla aktiivisesti fossiilisten polttoaineiden tukien eliminoimiseksi kansainvälisellä tasolla. Kauppapolitiikalla voidaan edistää myös kehittyvien maiden tuotteiden parempaa markkinoillepääsyä, jotta nämä voisivat integroitua paremmin globaaleihin arvoketjuihin. Osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa Suomi myöntää kehittyville maille yksipuolisesti tullietuuksia.

Suomen kehitystrendi indeksissä on lievästi nouseva. Suomen vuoden 2020 sijoitus on tähän asti paras. Aikaisemmin sijoitus on vaihdellut 12. ja 8. sijan välillä vuosina 2003-2018. Tavarakaupan tullien osalta Suomen arvo on EU:n yhteisen kauppapolitiikan myötä linjassa muiden EU-maiden kanssa. Maataloustukien osalta Suomi saa mediaania paremman tuloksen, kun maataloustuet on suhteutettu maataloustuotannon arvoon. Indeksistä puuttuvat Suomen kansalliset maataloustuet. Kansallisten tukien huomioon ottaminen heikentäisi indeksin arvoa hieman, mutta parantaisi kehitystä, sillä kansallisten tukien määrä on merkittävästi laskenut tarkasteluajanjaksolla.

Tuonnin sääntelyä mittaavassa kokonaisuudessa arvioidaan vaadittavien tuontiasiakirjojen lisäksi rahtikontin tuomiseen vievää aikaa ja kustannuksia. Tässä Suomen tulos on mediaania parempi.

Palvelukauppaa tarkasteltaessa Suomen tulos on mediaanin alle (alhaisempi arvo on parempi), mutta joitain verrokkimaita heikompi. Tämä johtuu muun muassa maahantuloa koskevista määräyksistä ja menettelyistä, sekä yritysten johtohenkilöitä koskevista asuinpaikkavaatimuksista. Palvelukaupan avaaminen parantaisi Suomen tulosta indeksissä.

Muut indikaattoriin liittyvät huomiot

Suomen sijoituksen paraneminen vuonna 2020 saattaa osaltaan johtua indeksin painotusten muutoksista. Maataloustukien painoa on lisätty edellisestä vuodesta 10 prosenttiyksikköä kun taas palvelukaupan sekä tuonnin sääntelyn ja logistiikan osuutta on vähennetty kumpaakin viisi prosenttiyksikköä.

Koska indeksiä aika-ajoin muutetaan, soveltuu indikaattori vain rajallisesti eri maiden kehityksen kuvaamiseen aikajanalla. Se antaa pikemminkin tilannekuvan tiettynä yksittäisenä ajankohtana.

Kotimainen materiaalien kulutus säilynyt ennallaan viimeisten kymmenen vuoden aikana

Viivadiagrammi vuosilta 1990-2018 ulkomaisista suorista panoksista ja tavaraviennistä ulkomaille. Molemmat ovat nousseet tasaisesti vuoden 2009 pudotuksen jälkeen. Panoket ovat olleet tasaisesti 10-20 miljoonaa tonnia suuremmat kuin tavaravienti.

Kuva: Suomen tuonti ja vienti tonnimääräisesti (Lähde: Tilastokeskus)

Ulkomaankauppaa voidaan mitata arvon lisäksi määrässä. Tonnimääräinen vienti ja tuonti kertovat kansantalouden materiaaliriippuvuuksien muutoksista. Tietoa tuonnin ja viennin määristä hyödynnetään laskiessa kotimaista materiaalien kulutusta. On tärkeä tiedostaa, että kasvaneen ulkomaankaupan myötä huomattava osa suomalaisten ympäristövaikutuksista syntyy maamme rajojen ulkopuolella. Toisaalta monet Suomeen tuotavista tuotteista jalostetaan edelleen vientituotteiksi. Koska tuotanto Suomessa on keskimäärin ekologisesti kestävämpää kuin monissa muissa maissa, pelkkien materiaalivirtojen tarkastelusta ei voi tehdä yksiselitteisiä kielteisiä tai myönteisiäkään päätelmiä.

Suomen nykytilanne

Tuonnin ja viennin vaikutus kotimaiseen materiaalien kulutukseen oli neutraali vuonna 2018. Suomi vie globaalia ympäristöteknologiaa ja palveluita ja panostaa merkittävästi innovaatioihin mm. kiertotalouden alueella. Näiden tuotteiden ja palveluiden vienti tuo globaalitasolla kestävän kehityksen hyötyjä.

Vuonna 2018 ulkomaisia suoria panoksia tuotiin Suomeen 60 miljoonaa tonnia, mikä oli neljä miljoonaa tonnia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan tavaravienti ulkomaille kasvoi neljä miljoonaa tonnia. Tämän seurauksena tuonnin ja viennin vaikutus kotimaiseen materiaalien kulutukseen oli neutraali.

Vaikka maakohtaisten materiaalivirtojen suora vertaaminen on haastavaa kansantalouksien vaihtelevan luonteen vuoksi, yleisesti voidaan sanoa, että Suomen ulkomaankaupan materiaalivirrat ovat pienelle maalle merkittäviä. Kaiken kaikkiaan Suomen erikoistuminen öljynjalostuksen ja metsäteollisuuden kaltaisiin aloihin näkyy laajoina materiaalivirtoina. Tätä kehitystä tukee myös Suomessa viime vuosina voimakkaasti kasvanut kaivosteollisuus, jossa liikkuvat suuret materiaalimassat. Suomi on monien muiden maiden tavoin ulkoistanut raaka-ainetuotantoa ja työvoimaintensiivisten tuotteiden valmistusta maihin, joilla on suhteellinen etu puolellaan tai joilla on sellaisia luonnonvaroja, jotka Suomesta puuttuvat.

Suomi tuo ulkomailta erityisesti fossiilisia energiamateriaaleja, sekä metalleja ja mineraaleja, kun taas Suomesta viedään muihin maihin merkittävästi uusiutuvaa puuta, puusta jalostettuja tuotteita sekä biomassaa ja biomassatuotteita. Tuoduissa fossiilisissa energiamateriaaleissa korostuvat kivihiili ja raakaöljy, joista viimeksi mainitusta huomattava osa viedään jalosteena eteenpäin. Koska fossiilisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on odotettavissa, että fossiilisten materiaalien tuonti vähenee.

Suomen viimeaikainen kehitys

Suomen tuomat ulkomaiset suorat panokset, eli määrällinen jaloste- ja raaka-ainetuonti ja tavaravienti, kasvoivat selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Ulkomaisten suorien panosten tonnimäärä on ollut perinteisesti tavaraviennin tonnimäärää suurempi. Suomi toisin sanoen tuo merkittäviä määriä materiaaleja ulkomailta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulkomaisten suorien panosten tuonti on ollut melko muuttumatonta. Tonnimääräinen tavaravienti on kasvanut hieman aivan viimeisten vuosien aikana.

Kiertotalous perustuu kokonaisvaltaiseen kestävyysajatteluun, energia- ja materiaalitehokkuudesta aina tuotteiden koko elinkaaren kautta jätteiden uusiokäyttöön/eliminointiin. Kiertotalouden periaatteiden mukaan ollaan keskellä transitiota, jossa tuotteiden sijasta painotetaan palveluita, kuten jakamispalvelut ja –alustat, huolto, korjaus (ml ennakoiva teollinen huolto), sekä digitalisaation tuomat hyödyt globaalien tuotantoketjujen tehostamiseen. Lopullinen tavoite on hiilineutraali kiertotalous.

Konkreettisella tasolla Suomi vie globaalisti ympäristöteknologiaa ja -palveluita ml. energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Suomi panostaa merkittävästi innovaatioihin mm. kiertotalouden alueella. Näiden tuotteiden ja palveluiden globaali vienti tuo myös globaalitasolla kestävän kehityksen hyötyjä, mutta näiden mittaaminen on haastavaa ja vaatii jatkokehittelyä. 

Muut indikaattoriin liittyvät huomiot

Moniin tuotteisiin sisältyy materiaalien ns. piilovirtoja. Tuonnin piilovirrat muodostuvat niistä tuontituotteiden ostoon ja valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista aine- ja energiapanoksista, jotka eivät näy raaka-aineiden ja tuotteiden painossa. Piilovirtoihin voidaan laskea mm. tuotteen vientimaassa aiheutetut kasvihuonepäästöt ja maankäyttöä. Tuonnin piilovirrat voivat olla moninkertaiset suoriin panoksiin verrattuna.  Piilovirtojen tonnimäärä sinänsä ei kuitenkaan vielä kerro, miten kestävästi tuote tai raaka-aine on valmistettu, sillä tuotanto-olosuhteet voivat vaihdella paljonkin maasta toiseen ja maan sisällä jopa tehtaasta toiseen.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta on kaukana 0,7% tavoitteesta – mutta siihen pyritään

Viivadiagrammissa kuvattu vuosien 2000-2019 virallisen kehitysyhteistyön osuudet BKT:sta. Vuodesta 2012 alkaen tiedot myös vähiten kehittyneille maille annettu tuki ja ilmastorahoituksen määrä. Vuonna 2019 ODA/BKTL oli 0,42 %; LDC/BKTL oli 0,14% ja Ilmastorahoitus/BKTL oli 0,06%

Kuva: Suomen kehitysyhteistyörahoituksen kehitys sekä kehitysrahoitukseen kuuluva tuki vähiten kehittyneille maille (LDC) ja ilmastorahoitus (Lähde: Tilastokeskus).

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa asetettuun tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä suuntaamaan 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille. Julkista kehitysyhteistyönmäärää, eli ODA (Official Development Assistance) määrää, verrataan tällöin BKTL määrään.

Kehitysrahoitustavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea vaalikaudet ylittävää sitoutumista, jota toistaiseksi ei ole nähty. Suomi on jäänyt kehitysrahoituksen osalta jälkeen muista Pohjoismaista.

Pylväsdiagrammissa Kehitysyhteistyön osuus bruttokansanstulosta DAC-maissa vuonna 2019. Suomi on sijalla 11. Suomea edellä (suurimmasta pienempään) ovat: Luxemburg, Norja, Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Sveitsi, Ranska ja Belgia. Suomen jälkeen tulevat (suurimmasta pienimpään): Irlanti, Japani, Uusi Seelanti, Islanti, Kanada, Itävalta, Italia, Unkari, Espanja, Slovenia, Yhdysvallat, Portugal, Etelä Korea, Kreikka, Tsekki ja Puola

Kuva: Kehitysyhteistyön osuus bruttokansanstulosta DAC-maissa vuonna 2019 (Lähde Ulkoministeriö)

DAC (Development Assistance Committee) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitea (DAC, Development Assistance Committee), jolle raportoidaan kansainvälisesti kehitysyhteistyöstä. Kehitysapukomitean jäsenet, DAC-jäsenmaat, pyrkivät 0,7 % BKTL-osuuden tavoitteeseen.

Suomen nykytilanne

Suomi käytti vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 1 007 miljoonaa euroa eli, 0,42 prosenttia bktl:stä. Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä nousi reaalisesti 18,2 prosenttia  vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Tuki vähiten kehittyneille maille oli 0,14 prosenttia  bktl:stä (vuonna 2018: 0,11%).  Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja 0,42 prosentin BKTL-osuudella ja yleisesti sijoittuu hieman keskiarvon yläpuolelle osuudellaan.

Vuoden 2020 osalta on tärkeää huomioida, että COVID-19 pandemian aiheuttama kriisi on tuonut merkittäviä lisähaasteita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esim. äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten lukumäärä tulee vuonna 2020 lisääntymään merkittävästi. Tämä merkitsee ensimmäistä lisäystä globaalissa köyhyydessä yli 20 vuoteen. Lisäksi monissa maissa taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat laajemmat ja kestävämmät kuin terveyskriisi. Eriarvoisuus on lisääntynyt, humanitaarisen avun tarve on kasvanut voimakkaasti, sukupuolten tasa-arvo on heikentynyt ja oppimistulokset ovat kärsineet.

Suomen viimeaikainen kehitys

Suomi on sitoutunut pitkällä aikavälillä nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Lähelle tavoitetta päästiin vuonna 2014, jolloin bktl-osuus oli 0,59 prosenttia. Vuoden 2016 leikkaukset osana julkisen talouden tasapainotusta muuttivat tilannetta merkittävästi.

Suomi käytti vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 1 007 miljoonaa euroa ja oli EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja. BKTL-osuuden vuosimuutos 2019 osalta kääntyi nousuun edellisten vuosien laskun jälkeen.

Suomen menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus nousivat pääasiassa kolmesta syystä. Ensinnäkin kehityspoliittisten finanssisijoitusten toteuma nousi edellisvuodesta 96 miljoonaa euroa. Toiseksi pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut (80 miljoonaa euroa) nousivat edellisvuodesta noin 32 miljoonaa euroa. Kolmanneksi maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osuus (140 miljoonaa euroa) nousi 22 miljoonaa euroa vuodesta 2018. Vuonna 2019 menoja oli kaikkiaan 174 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018.

OECD:n kehitysapukomitean jäsenien yhteenlasketut kehitysyhteistyön menot kasvoivat 1,4 prosenttia. Kehitysapumaksatukset kasvoivat 18 jäsenmaassa ja pieneni 11 jäsenmaassa.

YK:n tavoite on, että köyhimmille maille ohjattaisiin apuna 0,15-0,2 prosenttiakansantulosta. Suomen bktl-osuus vähiten kehittyneille maille (Least Developed Countries eli LDC-maat, kuvassa LDC/BKTL) vuonna 2019 oli 0,14%. Vuonna 2015 rahoitusosuus oli 0,18 prosenttia, mutta osuus putosi seuraavina vuosina suurten määrärahaleikkausten myötä. Vuoden 2019 nousun myötä Suomi on edelleen sitoutunut 0,2 prosenttia tavoitteeseen ja pyrkii sitä kohti.

Suomella, kuten muillakin teollisuusmailla, on velvollisuus tukea kehittyvien maiden ilmastosopimukseen liittyvää raportointia sekä näiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen.

Suomi ja Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehittyvissä maissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Vuonna 2017 tehtiin IFC:n ilmastorahaston ensimmäinen maksatus, joka oli yhteensä 68 miljoonaa euroa ja 2019 rahastoon maksettiin toinen maksatus, 46 miljoonaa euroa.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan

Diagrammi kuvaa Suomen osallistumista sotilaalliseen- ja siviilikriisinhallintaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan tieodot vuosilta 1990-2019 ja siviilikriisinhallinta vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2019 sotilaskriisinhallinnan käytössä 427 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallinnassa 115 henkilötyövuotta.

Kuva. Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen- ja siviilikriisinhallintaan. (Lähde Ulkoministeriö)

Suomi tuottaa turvallisuutta ja kantaa vastuuta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinta on keskeinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisua, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Suomi toteuttaa ja edistää kriisinhallinnan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Vakauden ja turvallisuuden lisääntyminen parantaa elinmahdollisuuksia paikallisesti sekä mahdollistaa osaltaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen.

Suomen nykytilanne 

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumisvahvuus on tällä hetkellä n. 400 sotilasta ja 120 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. Tavoitteena on osallistumistason vahvistaminen sotilaallisessa kriisinhallinnassa YK-operaatioita ja Afrikkaa painottaen. Siviiliasiantuntijoiden määrää on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2023 mennessä 150 asiantuntijaan. Kriisinhallintaosallistumisen vahvuus vaihtelee hieman kuukausittain johtuen operaatioissa tapahtuvasta henkilökierrosta. Suomi pyrkii kasvattamaan naisten osuutta kriisinhallinnassa. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia. Suomen osallistujamäärä siviilikriisinhallintaoperaatioihin on väkilukuun nähden EU-maista suurin.

Suomen viimeaikainen kehitys

Suomen kriisinhallintaosallistuminen on ollut suurimmillaan kymmenen viime vuoden tarkastelujaksolla jakson alussa, vuosina 2008-2009 (n. 700-750 sotilasta) ja alimmillaan v. 2011 (n. 250 sotilasta). Rauha ja turvallisuus ovat Agenda 2030:n keskiössä – ”kestävää kehitystä ei ole ilman rauhaa, eikä rauhaa ole ilman kestävää kehitystä”. Suomi on vahvistanut rauhanturvaosallistumista koskevat sitoumuksensa viimeksi maaliskuussa 2019 YK:n rauhanturvaamisen ministerikokouksessa.

Karttakuva Suomen kriisinhallintaoperaatioiden sijainneista ja määristä.

Kuva: Kartta Suomen kriisinhallintaoperaatioista. Linkki interaktiiviseen karttaan (Lähde: Ulkoministeriö)

Lopuksi

Nämä. globaalikorin indikaattorit kertovat siitä, miten Suomi vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen maailmalla. Suomi tekee hyvin laajalla rintamalla työtä kestävän kehityksen edistämisestä globaalitasolla. Tuore SDG-kohtainen selvitys Suomen toimista sisältyy Suomen vapaaehtoiseen maaraporttiin Agenda2030:n toimeenpanosta 2016-2020, joka heinäkuussa 2020 esiteltiin YK:lle pääministeri Marinin toimesta. Suomen raportti löytyy YK:n verkkosivuilta: https://sustainabledevelopment.un.org/memberstates/finland  Globaalikorin osalta indikaattoreita ei ole muutettu edellisestä kerrasta.

Lisää kommentteja