Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus
Syrjäytymisen torjunta ja osallisuuden turvaaminen luovat edellytyksiä yhteiskunnallisen eheyden ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle sekä edistävät ihmisten perusoikeuksien toteutumista.
Kyse on yhteiskuntasitoumuksen seuraavien tavoitteiden edistämisestä: yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, vaikuttavien ihmisten yhteiskunta, työtä kestävästi sekä kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt.
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
- Työn tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret
- Syrjinnän tai yksinäisyyden kokemus
- Äänestysaktiivisuus
- Suomen kehitys Corruption Perceptions- ja World Press Freedom -indekseillä
- Nuorten luottamus yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen
Seurantakori ja yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet
Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta
Työtä kestävästi
Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
Mitä faktat kertovat?
Tutustu indikaattorien tulkintaan, joka avaa muutosten merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Voit osallistua keskusteluun esimerkiksi kertomalla
- oman näkemyksesi indikaattorimuutosten merkityksestä tai syistä
- aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta
- näkemyksiä politiikkavaihtoehdoista tai -ratkaisuista, joilla kestävän kehityksen toteutumista voitaisiin edistää.
Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 2019: Ihmisten kiinnittyminen yhteiskuntaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosina
Ihmisten kiinnittyminen yhteiskuntaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosina Suomessa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt, yksinäisyyden kokemus vähenee ja äänestysaktiivisuus on kääntynyt kasvuun. Silti syrjäytyminen koskettaa yhä suurta joukkoa suomalaisia.
Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus; indikaattoriarvoissa ei suuria muutoksia
Syrjäytymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta kuvaavat indikaattorit antavat melko vakaan kuvan Suomen tilanteesta. Teini-ikäisten poikien yksinäisyyden kokemus on kymmenessä vuodessa laskenut 2-3 prosenttiyksikköä, mutta edelleen pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä. 15-24 -vuotiaista nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella on noin 10 prosenttia ikäluokasta. Määrä ei ole merkittävästi muuttunut. Äänestysaktiivisuus on vähentynyt, mutta toisaalta tilalle on tullut uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoja. Tilanne on sama myös Suomen verrokkimaissa. Suomi menestyy edelleen hyvin korruptiota ja lehdistön vapautta tarkastelevissa maavertailuissa. Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan on heikentynyt viime vuosina.