Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisaan talouden ja hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteiden taustalla on globaali kulutuksen kasvu sekä tämän aiheuttama paine planeetan kantokyvylle. Tuotannon ja kulutuksen on oltava puhtaampaa ja vastuullisempaa, mutta myös tehokkaampaa.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen kestävällä tavalla, ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja vienti sekä vähäpäästöisten talouden sektoreiden kehittäminen. Resurssiviisaan talouden edistämiseksi lisäämme resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonvaratuottavuuden moninkertaistavia liiketoimintamalleja, investointeja sekä kokeiluja kaikilla sektoreilla.
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
- Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat
- Puuston kasvu ja poistuma
- Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä
- Tekesin rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin
- Luonnonvarojen kulutus, RMC (raw material consumption) jaottelu
Seurantakori ja yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet
Työtä kestävästi
Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous
Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2019: julkinen rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin kasvoi hieman
Seurantakorin indikaattoreilla havainnollistetaan ilmastoneutraaliin ja resurssiviisaaseen talouteen liittyviä perustekijöitä, kuten kasvihuonekaasupäästöjä,...
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta: Suomen puustopääoma kasvaa suotuisasti, kasvihuonekaasupäästöt kääntyneet uudestaan nousuun
Suomen kasvihuonepäästöt kääntyivät vuonna 2016 hieman kasvuun ollen kuitenkin 12,4 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Tämä johtuu pääosin hiilen kulutuksen kasvusta ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden laskusta. Rakentamiseen käytetyn maa-aineksen määrä on mittava, kun tarkastellaan luonnonvarojen käytön vuosittaisia massamääriä. Puun massamääräinen käyttö jää edelleen reilusti alle puuston vuotuisen kasvun.
Tutustu indikaattorien tulkintaan, joka avaa muutosten merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Voit osallistua keskusteluun esimerkiksi kertomalla
- oman näkemyksesi indikaattorimuutosten merkityksestä tai syistä
- aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta
- näkemyksiä politiikkavaihtoehdoista tai -ratkaisuista, joilla kestävän kehityksen toteutumista voitaisiin edistää.
Keskustelu löytyy artikkelin lopusta. Kommentit luetaan ennen julkaisua, joten ne näkyvät sivustolla viiveellä.