Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisaan talouden ja hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteiden taustalla on globaali kulutuksen kasvu sekä tämän aiheuttama paine planeetan kantokyvylle. Tuotannon ja kulutuksen on oltava puhtaampaa ja vastuullisempaa, mutta myös tehokkaampaa.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen mukaisesti tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen kestävällä tavalla, ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja vienti sekä vähäpäästöisten talouden sektoreiden kehittäminen. Resurssiviisaan talouden edistämiseksi on lisättävä resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonvaratuottavuuden moninkertaistavia liiketoimintamalleja, investointeja sekä kokeiluja kaikilla sektoreilla.
Tämä seurantakori kytkeytyy erityisesti yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin "työtä kestävästi", "kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt", "hiilineutraali yhteiskunta", "resurssiviisas talous" ja "luontoa kunnioittava päätöksenteko".
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
-
Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä
-
Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain
-
Puuston kasvu ja poistuma
-
Uusiutuvan energian jakauma lähteittäin
-
Business Finlandin rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin
-
Luonnonvarojen kulutus RMC-jaottelulla
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2021
Kasvihuonekaasupäästöt laskussa ja uusiutuvan energian osuus ennätystasolla vuonna 2020.

Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2019: julkinen rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin kasvoi hieman
Seurantakorin indikaattoreilla havainnollistetaan ilmastoneutraaliin ja resurssiviisaaseen talouteen liittyviä perustekijöitä, kuten kasvihuonekaasupäästöjä,...
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2017: Suomen puustopääoma kasvaa suotuisasti, kasvihuonekaasupäästöt kääntyneet uudestaan nousuun

Suomen kasvihuonepäästöt kääntyivät vuonna 2016 hieman kasvuun ollen kuitenkin 12,4 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Tämä johtuu pääosin hiilen kulutuksen kasvusta ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden laskusta. Rakentamiseen käytetyn maa-aineksen määrä on mittava, kun tarkastellaan luonnonvarojen käytön vuosittaisia massamääriä. Puun massamääräinen käyttö jää edelleen reilusti alle puuston vuotuisen kasvun.