Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Kestävä kehitys edellyttää ihmisten kykyä ja kiinnostusta seurata yhteiskunnan ja globaalin yhteisön kehitystä, osallistua siitä käytävään keskusteluun ja toimia kestävän kehityksen edellytysten mukaisesti. Niitä opitaan ja kartutetaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä vapaa-ajalla.
Yleinen koulutustason kehitys kertoo osaamisen kehittymisestä väestötasolla. Koulutustasoa mitataan eri koulutusasteilla tehtyjen tutkintojen määrillä, mutta myös aikuiskoulutus erilaisine käytäntöineen kehittää osaamista.
Tämä seurantakori kytkeytyy erityisesti yhteiskuntasitoumuksen tavoitteisiin "yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin", "vaikuttavien ihmisten yhteiskunta", "työtä kestävästi", "hiilineutraali yhteiskunta", "resurssiviisas talous", "luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat" ja "luontoa kunnioittava päätöksenteko".
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
-
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus sekä osallistuminen aikuiskoulutukseen
-
Lukutaito ja menestys PISA-tutkimuksissa
-
Kirjastopalveluiden käyttö
-
Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta.
Koulutus ja osaamisen kehitys 2021
Korona vähensi kirjastokäyntejä

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2019: Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta kasvanut – samoin kiinnostus politiikkaan
Koulutustaso Suomessa on noussut koko itsenäisyyden ajan, mutta nousu on tasaantunut viime vuosikymmeninä. 2010-luvulla nuorempien ikäluokkien koulutustaso ei ole enää noussut. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on kansainvälisesti vertaillen korkea, mutta jakautuu väestöryhmittäin epätasaisesti. Suomessa perinteisesti hyvä lukutaito on heikentynyt nuorten keskuudessa viimeisen 10 vuoden aikana. Nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, samalla heidän kiinnostuksensa poliittiseen vaikuttamiseen on korkeimmalla tasolla pitkään aikaan.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: koulutustaso nousee edelleen, mutta riittävätkö tiedot ja taidot?

Suomalaisten kokonaiskoulutustaso nousee edelleen. Osallistuminen aikuiskoulutukseen on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Koululaisten lukutaito putosi vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa, mutta on edelleen yli OECD-maiden keskiarvon. Poikien ja tyttöjen välinen osaamisero oli OECD-maiden suurin. Tutkimus- ja kehittämismenojen BKT-osuudessa useat muut korkeaan osaamiseen panostavat maat ovat melko kaukana edellämme.