Kulutus ja julkiset hankinnat
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteena on luoda kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia, joissa vähennetään liikennetarvetta, huolehditaan maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuudesta sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on muuttaa osaltamme luonnonvarojen kulutus maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle.
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi teknologista muutosta myös yhteiskunnan sopeutumista resurssiviisaampaan ja vähäpäästöisempään talouteen. Kuluttajien ja yritysten globaalia ekologista jalanjälkeä on pienennettävä. Samalla kestävien suomalaisten ratkaisujen vienti voi kasvattaa positiivista hiilikädenjälkeämme. Kuluttajien luonnonvaroja säästävät valinnat asumisessa, liikenteessä ja ruokailussa on tehtävä mahdollisimman helpoiksi ja kannattaviksi. Tässä julkisen sektorin tulee toimia mahdollistajana ja esimerkin näyttäjänä.
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
- Kulutuksen hiilijalanjälki
- Kasvis-, liha- ja kalaperäisten elintarvikkeiden kulutus
- Ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt
- Yhdyskuntajätteen kehittyminen
Seurantakori ja yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet
Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat
Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Mitä faktat kertovat?
Tutustu indikaattorien tulkintaan, joka avaa muutosten merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Voit osallistua keskusteluun esimerkiksi kertomalla
- oman näkemyksesi indikaattorimuutosten merkityksestä tai syistä
- aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta
- näkemyksiä politiikkavaihtoehdoista tai -ratkaisuista, joilla kestävän kehityksen toteutumista voitaisiin edistää.
Julkiset hankinnat ja kuluttaminen: Yksityisen kulutuksen hiilijalanjälki ei ole kasvanut, vaikka euroja on enemmän käytettävissä

Tulevaisuudessa kulutuksen määrän ja painopisteiden muutokset ovat tärkeitä, jotta saavutamme globaalit kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ja edistämme kiertotaloutta. Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 30-35 miljardia euroa. Hankintojen vaikuttavuudesta eli siitä, miten veroeuroilla saavutetaan esimerkiksi innovaatioille tai kestävyydelle asetettuja yhteiskunnallisia tavoitteita, meillä ei toistaiseksi ole määrällistä seurantatietoa.