Globaali vastuu ja johdonmukaisuus
Globaali vastuu ja politiikkajohdonmukaisuus ovat keskeisiä periaatteita kestävän kehityksen toimeenpanossa. Eri politiikkalohkoilla ja hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi tavoitteiden toteutumiseen paitsi kotimaassa myös globaalisti.
Agenda 2030:n kantava teema on, että kukaan ei saa jäädä kehityksestä jälkeen. Globaalin vastuun mukaisesti Suomen on varmistettava ja edistettävä muidenkin mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Maailman haasteet ovat myös Suomen haasteita.
Asiantuntijaverkoston valitsemat indikaattorit
-
Suomen kehitys Commitment to Development -indeksin kauppapolitiikkaa mittaavalla osa-indeksillä
-
Suomen tuonti ja vienti tonnimääräisesti
-
Suomen kehitysyhteistyörahoituksen kehitys
-
Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan.
Globaaliin vastuuseen liittyviä indikaattoreita on myös muissa seurantakoreissa, mm. kulutuksen jalanjälki, Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, kiintiöpakolaisten ja turvapaikan saaneiden määrä, sekä suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten globaali vastuullisuus.
Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 2021
Suomen kehitysyhteistyömaksatukset ovat kasvaneet.

Globaali vastuu ja johdonmukaisuus: kauppapolitiikassa suunta parempaan, mutta kehitysyhteistyörahoituksen taso on alhainen

Kotimaisella toiminnallamme on Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia, joiden tunnistamisessa ja mittaamisessa on vielä opittavaa. Suomen pistemäärä Commitment to Development -indeksin kauppapolitiikkaa koskevalla osaindeksillä oli ennätyskorkea vuonna 2017. Palvelukaupan avaaminen parantaisi pistemäärää edelleen. Suomen kehitysyhteistyörahoituksen BKTL-osuus on ollut laskussa vuodesta 2015 lähtien. Suomen ilmastorahoitus kasvoi huomattavasti 2010 -luvun taitteessa, mutta putosi vuonna 2016.