Kestävän kehityksen tila -raportti nyt julki

6.5.2019 10.11
Kestävän kehityksen tila -raportti nyt julki

Kestävän kehityksen tilaa Suomessa seurataan kymmenen kestävän kehityksen seurantakorin avulla. Neljän vuoden välein tehtävässä kattavassa arviossa selvitettiin ensi kertaa, miten kestävän kehityksen Agenda2030 toimenpano Suomessa etenee. Seurannan mukaan Suomen keskeiset haasteet liittyvät luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen liikakäyttöön ja vahvuudet yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kuten korruptoimattomuuteen.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2015. Se sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta koko maailmalle.

Suomi toteuttaa tätä globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa muun muassa Suomen kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta. Sitoumuksen 8 tavoitetta toteuttavat Agenda2030:n 17 tavoitetta.

Suomessa halutaan tehdä päätöksiä, jotka tukevat kansallisten ja globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Päätöksenteon tueksi on rakennettu seurantajärjestelmä, joka sisältää indikaattoreita ja niihin perustuvia asiantuntija-analyysejä kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Nämä analyysit eli tulkinnat on jaettu kymmeneen keskenään samanarvoiseen aihekokonaisuuteen seurantakoreiksi, joita esitellään tarkemmin seuraavilla aukeamilla, ja joiden tietoihin tämä julkaisu suurelta osin perustuu.

Suomen keskeisiksi kestävän kehityksen vahvuusalueiksi on tutkimuksissa tunnistettu korkealaatuinen koulutus ja siihen perustuva osaaminen sekä yhteiskunnallisten järjestelmien yleinen vakaus. Keskeisiä haasteita ovat ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ja luonnonvarojen liiallinen kulutus sekä talous- ja työllisyyskehitys.

Kestävän kehityksen tila -raportti kertoo Suomen kestävän kehityksen tilasta vuonna 2019. Raportti perustuu suurelta osin kansallisten kestävän kehityksen seurantaindikaattoreiden tietoihin vuosilta 2018 ja 2017 ja on rakennettu seurantajärjestelmän kymmenen korin mukaan.

Raportti on osa nelivuosittaista seurantasykliä, joka määriteltiin hallituksen selonteossa vuonna 2017.