Päättäjät haluavat tehdä kestävää kehitystä tukevia päätöksiä. Valtioneuvoston kanslia on koonnut päätöksenteon tueksi analyysejä kestävän kehityksen eri näkökulmista. Tutustu seurantakoreihin, kommentoi ja esitä oma tulkintasi! Voit myös esitellä muita indikaattoreita tai tuoreita tutkimuksia, jotka täydentävät tai haastavat tilannekuvaa.
Valtioneuvoston kanslia poimii täällä käydystä keskustelusta teemoja ja näkökulmia, jotka esitellään hallitukselle ja pääministerin johtamalle kestävän kehityksen toimikunnalle. Pääviestit kootaan yhteen toukokuussa järjestettävässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumassa. Vuosittainen kestävän kehityksen kansalaisraati tulkitsee myös tuloksia.
Uusimmat seurantatiedot julkaistu!
Tutustu alla uusimpiin tulkintateksteihin ja kommentoi tuloksia!
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta – Resurssiviisauden perusteet parantuneet, mutta tehtävää on silti vielä päästövähennyspolulla
Suomen puustopääoma kasvaa edelleen suotuisasti, kasvihuonekaasupäästöt kohtuullisella uralla. Business Finlandin rahoitus hiilineutraalien ja...
Koulutus ja osaamisen kehitys - Suomalaiset ovat aktiivisia osaamisensa kehittäjiä ja kulttuuripalveluiden hyödyntäjiä.
Suomalaisten koulutustason on hienoisessa nousussa, mutta hidasta suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. OECD:n mittaamassa nuorten osaamistason kehityksessä...
Terveyden edellytykset - Työikäisten kuolleisuus on laskenut, mutta monisairastavuus, lihavuus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet
Väestön yleisimpiä sairauksia ovat mm. sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja syövät. Työikäisen väestön työkykyongelmien ja ikääntyvän...
Työelämän laatu ja muutos - Työelämän tila oli kohtalaisen hyvä ennen koronakriisiä, tulevaisuus on epävarma
Vuonna 2019 työllisyys oli kasvanut 74,1 prosenttiin, alityöllisyys kääntynyt laskuun ja työssäoppiminen yleistynyt. Kuitenkin pitkään jatkunut heikko...
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus – pitkäaikaista toimeentulotukea saavien määrä laski ennen koronapandemiaa
Eriarvoisuus on globaali ongelma. Eriarvoisuuden kasvu haastaa erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen vaikuttaen samalla vahvasti myös muihin kestävän...
Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus - Haasteista huolimatta myös myönteistä kehitystä
Nuorten syrjäytymisriskejä on viime vuosina onnistuttu vähentämään. Muissa osallisuutta kuvaavissa mittareissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia....
Globaali vastuu ja johdonmukaisuus - Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin kehitysyhteistyön rahoittaja
Suomi käytti vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 1 007 miljoonaa euroa. BKTL-osuuden vuosimuutos kääntyi nousuun edellisten vuosien laskun jälkeen. Suomi vie...
Kulutus ja julkiset hankinnat - Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälkeä ei ole saatu pienenemään 2000-luvulla
Nykyisen kaltainen kulutus ei tuota ihmisille hyvinvointia kestävällä tavalla. Asumisen, liikkumisen ja ruoan aiheuttamia ympäristöhaittoja pitää pienentää...
Asuminen ja yhdyskunnat -Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muokkaavat yhdyskuntia ilmastonmuutoksen vaatiessa kestävämpiä ratkaisuja
Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan yhteiskunnan ja yksilöiden toimintaa kestävämpään suuntaan sekä varautumaan sääilmiöiden aiheuttamiin riskeihin kuten...
Luonnon ja ympäristön tila: Elonkirjo hupenee, ympäristönsuojelua pitää tehostaa edelleen
Suomi epäonnistui tavoitteessaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden häviäminen vuoteen 2020 mennessä. 12 % lajeista ja miltei puolet maamme luontotyypeistä...
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta 2019: julkinen rahoitus resurssitehokkaisiin ja hiilineutraaleihin ratkaisuihin kasvoi hieman
Seurantakorin indikaattoreilla havainnollistetaan ilmastoneutraaliin ja resurssiviisaaseen talouteen liittyviä perustekijöitä, kuten kasvihuonekaasupäästöjä,...
Terveyden edellytykset 2019: suomalaisten koettu hyvinvointi paranee vuosittain
Terveyden edellytyksillä tarkoitetaan asioita, joiden puuttuminen tai vain osittainen toteutuminen rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia elää fyysisesti ja henkisesti tervettä elämää. Agenda2030:ssa on erityinen terveyttä käsittelevä tavoite 3: turvataan terveellinen elämä ja edistetään kaikkien ja kaikenikäisten hyvinvointia.
Luonnon ja ympäristön tila 2019: Suomen ilmanlaatu on hyvä mutta luonto köyhtyy edelleen
Ympäristönsuojelu on Suomessa tehostunut ja monia päästöjä on pystytty vähentämään merkittävästi. Kokonaisuudessaan ympäristöä kuormitetaan kuitenkin edelleen liikaa eikä kehityksemme ole ekologisesti kestävää. Luontomme köyhtyy: 12 % lajeista ja miltei puolet maamme luontotyypeistä on uhanalaisia.
Työelämä, laatu ja muutos 2019: Työllisyys kasvaa edelleen, mutta työn tuottavuuden kasvu hiipuu – kokemukset työn kuormittavuudesta ovat ennallaan
Työllisyys on kasvanut voimakkaasti ja työn tuottavuus on kääntynyt nousuun vuodesta 2016 lähtien. Verrattuna 2000-luvun alkuun alityöllisten osuus on selkeästi kohonnut, mutta pienituloisia työssäkäyviä on vähemmän. Työn fyysisessä ja henkisessä kuormittavuudessa sekä vaikutusmahdollisuuksissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. Yhä useammalla on työelämässä mahdollisuus oppimiseen, mutta osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden taidot ja osaaminen ovat jo hyvät. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti.
Syrjäytymisen torjunta ja yhteiskunnallinen osallisuus 2019: Ihmisten kiinnittyminen yhteiskuntaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosina
Ihmisten kiinnittyminen yhteiskuntaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosina Suomessa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt, yksinäisyyden kokemus vähenee ja äänestysaktiivisuus on kääntynyt kasvuun. Silti syrjäytyminen koskettaa yhä suurta joukkoa suomalaisia.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2019: Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta kasvanut – samoin kiinnostus politiikkaan
Koulutustaso Suomessa on noussut koko itsenäisyyden ajan, mutta nousu on tasaantunut viime vuosikymmeninä. 2010-luvulla nuorempien ikäluokkien koulutustaso ei ole enää noussut. Aikuiskoulutukseen osallistuminen on kansainvälisesti vertaillen korkea, mutta jakautuu väestöryhmittäin epätasaisesti. Suomessa perinteisesti hyvä lukutaito on heikentynyt nuorten keskuudessa viimeisen 10 vuoden aikana. Nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, samalla heidän kiinnostuksensa poliittiseen vaikuttamiseen on korkeimmalla tasolla pitkään aikaan.
Kulutus ja julkiset hankinnat 2019: Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälkeä ei ole saatu pienenemään 2000-luvulla
Nykyisen kaltainen kulutus ei tuota ihmisille hyvinvointia kestävällä tavalla. Asumisen, liikkumisen ja ruoan aiheuttamia ympäristöhaittoja pitää pienentää tuntuvasti nykyisestä sekä yksityisessä että julkisessa kulutuksessa. Samalla pitää turvata ihmisten hyvinvointi ja mahdollisuudet tarpeiden oikeudenmukaiseen tyydyttämiseen.
Asuminen ja yhdyskunnat 2019: Suomen rivakka kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos haastavat yhteiskunnan uudistumiskyvyn
Muutokset asumisessa ja yhdyskuntien rakenteessa ja toiminnassa ovat yleensä hitaita. Muutospaineita aiheuttavat erityisesti väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Yhdyskuntien liiallista eriarvoistumista on pyritty ehkäisemään pitämällä huolta asuinalueiden turvallisuudesta, toimivuudesta ja tasapainoisesta väestörakenteesta. Varautuminen ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin on aloitettu.
Terveyden edellytykset - suomalaisten koettu hyvinvointi paranee vuosittain
Suomalaisten koettu hyvinvointi on korkealla tasolla ja paranee vuosittain. Lisäksi suomalaisten sairastavuus on pienentynyt tasaisesti vuodesta 2000. Väkivallan, tai sen uhan kokemukset eroavat sukupuolten välillä; miehet kokevat naisia enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa tuntemattomilta, kun taas naiset kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa lähisuhteissa miehiä useammin.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: koulutustaso nousee edelleen, mutta riittävätkö tiedot ja taidot?
Suomalaisten kokonaiskoulutustaso nousee edelleen. Osallistuminen aikuiskoulutukseen on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Koululaisten lukutaito putosi vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa, mutta on edelleen yli OECD-maiden keskiarvon. Poikien ja tyttöjen välinen osaamisero oli OECD-maiden suurin. Tutkimus- ja kehittämismenojen BKT-osuudessa useat muut korkeaan osaamiseen panostavat maat ovat melko kaukana edellämme.