Päättäjät haluavat tehdä kestävää kehitystä tukevia päätöksiä. Valtioneuvoston kanslia on koonnut päätöksenteon tueksi analyysejä kestävän kehityksen eri näkökulmista. Tutustu seurantakoreihin, kommentoi ja esitä oma tulkintasi! Voit myös esitellä muita indikaattoreita tai tuoreita tutkimuksia, jotka täydentävät tai haastavat tilannekuvaa.
Valtioneuvoston kanslia poimii täällä käydystä keskustelusta teemoja ja näkökulmia, jotka esitellään hallitukselle ja pääministerin johtamalle kestävän kehityksen toimikunnalle. Pääviestit kootaan yhteen toukokuussa järjestettävässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumassa. Vuoden 2018 tapahtuma on myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus.
Korien julkaisu
Viimeinen seurantakori julkaistaan myöhemmin. Seurantakokonaisuutta kehitetään edelleen, ja palautetta saa mielellään lähettää Sami Pirkkalalle ([email protected]). Sivustolla on moderointi. Kommenttien pitää olla tietoperustaisia ja asiallisia jotta ne julkaistaan.
Seurantakorit
Terveyden edellytykset - suomalaisten koettu hyvinvointi paranee vuosittain
Suomalaisten koettu hyvinvointi on korkealla tasolla ja paranee vuosittain. Lisäksi suomalaisten sairastavuus on pienentynyt tasaisesti vuodesta 2000. Väkivallan, tai sen uhan kokemukset eroavat sukupuolten välillä; miehet kokevat naisia enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa tuntemattomilta, kun taas naiset kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa lähisuhteissa miehiä useammin.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen: koulutustaso nousee edelleen, mutta riittävätkö tiedot ja taidot?
Suomalaisten kokonaiskoulutustaso nousee edelleen. Osallistuminen aikuiskoulutukseen on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Koululaisten lukutaito putosi vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa, mutta on edelleen yli OECD-maiden keskiarvon. Poikien ja tyttöjen välinen osaamisero oli OECD-maiden suurin. Tutkimus- ja kehittämismenojen BKT-osuudessa useat muut korkeaan osaamiseen panostavat maat ovat melko kaukana edellämme.
Globaali vastuu ja johdonmukaisuus: kauppapolitiikassa suunta parempaan, mutta kehitysyhteistyörahoituksen taso on alhainen
Kotimaisella toiminnallamme on Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia, joiden tunnistamisessa ja mittaamisessa on vielä opittavaa. Suomen pistemäärä Commitment to Development -indeksin kauppapolitiikkaa koskevalla osaindeksillä oli ennätyskorkea vuonna 2017. Palvelukaupan avaaminen parantaisi pistemäärää edelleen. Suomen kehitysyhteistyörahoituksen BKTL-osuus on ollut laskussa vuodesta 2015 lähtien. Suomen ilmastorahoitus kasvoi huomattavasti 2010 -luvun taitteessa, mutta putosi vuonna 2016.
Työelämä, laatu ja muutos: Työllisyys, tuottavuus ja yritysvastuu paranemassa, mutta työn kuormittavuus on ennallaan
Työn tuottavuuden ja työllisyyden kehitys on kääntynyt positiiviseksi pitkän taantuman jälkeen. Työllisyysaste on jo lähellä viimeisintä talouskriisiä edeltäneitä lukemia. Myös pienituloisten työssäkäyvien osuus on ollut viimeiset vuodet laskussa. Alityöllisten osuus työllisistä on sen sijaan kasvanut selvästi. Työnsä henkisesti tai fyysisesti raskaaksi kokevien määrässä ei ole suuria muutoksia, ja työ koetaan yleisemmin henkisesti kuin fyysisesti raskaaksi. Vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, ja aiempaa useampi kokee että työssä on mahdollista oppia uutta. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut vain neljä prosenttiyksikköä viimeisen 20 vuoden aikana. Suuret ja keskisuuret yritykset huomioivat toiminnassaan globaalin vastuun aiempaa paremmin.
Syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus; indikaattoriarvoissa ei suuria muutoksia
Syrjäytymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta kuvaavat indikaattorit antavat melko vakaan kuvan Suomen tilanteesta. Teini-ikäisten poikien yksinäisyyden kokemus on kymmenessä vuodessa laskenut 2-3 prosenttiyksikköä, mutta edelleen pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä. 15-24 -vuotiaista nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolella on noin 10 prosenttia ikäluokasta. Määrä ei ole merkittävästi muuttunut. Äänestysaktiivisuus on vähentynyt, mutta toisaalta tilalle on tullut uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoja. Tilanne on sama myös Suomen verrokkimaissa. Suomi menestyy edelleen hyvin korruptiota ja lehdistön vapautta tarkastelevissa maavertailuissa. Nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan on heikentynyt viime vuosina.
Julkiset hankinnat ja kuluttaminen: Yksityisen kulutuksen hiilijalanjälki ei ole kasvanut, vaikka euroja on enemmän käytettävissä
Tulevaisuudessa kulutuksen määrän ja painopisteiden muutokset ovat tärkeitä, jotta saavutamme globaalit kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ja edistämme kiertotaloutta. Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 30-35 miljardia euroa. Hankintojen vaikuttavuudesta eli siitä, miten veroeuroilla saavutetaan esimerkiksi innovaatioille tai kestävyydelle asetettuja yhteiskunnallisia tavoitteita, meillä ei toistaiseksi ole määrällistä seurantatietoa.
Resurssiviisas talous ja hiilineutraali yhteiskunta: Suomen puustopääoma kasvaa suotuisasti, kasvihuonekaasupäästöt kääntyneet uudestaan nousuun
Suomen kasvihuonepäästöt kääntyivät vuonna 2016 hieman kasvuun ollen kuitenkin 12,4 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Tämä johtuu pääosin hiilen kulutuksen kasvusta ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden laskusta. Rakentamiseen käytetyn maa-aineksen määrä on mittava, kun tarkastellaan luonnonvarojen käytön vuosittaisia massamääriä. Puun massamääräinen käyttö jää edelleen reilusti alle puuston vuotuisen kasvun.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus: tuloeroissa ei merkittävää muutosta, perustoimeentulotuen saajia eniten Uudellamaalla
Voimakkaasti kasvaneet tuloerot ja pienituloisuuden kasvu näyttävät indikaattoreiden valossa pysähtyneen ja paikoitellen myös taittuneen. Huolestuttavina merkkeinä voi toisaalta pitää erityisesti perustoimeentulotuen varassa elävien määrän suurta kasvua. Tähän kytkeytyvät myös perustoimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrät ja huono-osaisuuden periytymiseen liittyvät mekanismit. Elämäänsä tyytyväisten nuorten aikuisten määrä on viime vuosina laskenut.
Asuminen ja yhdyskunnat: asukastiheys suurilla kaupunkiseuduilla kasvaa ja yli 75-vuotiaista yhä useampi asuu kotona
Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteita ikääntyneiden asumiselle. Elinympäristön esteettömyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, ja helposti saavutettavat palvelut parantavat ikääntyneiden mahdollisuuksia asua itsenäisesti omassa kodissaan. Kaupungistumiskehityksen myötä asukastiheys on kasvanut viime vuosina etenkin usealla suurella kaupunkiseudulla.
Luonnon ja ympäristön tila: ympäristönsuojelun painopiste on siirtymässä päästöjen vähentämisestä niiden ehkäisyyn
Suomen ympäristön tila on kehittynyt monilla mittareilla mitattuna parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä, kun suurten yksittäisten kuormituslähteiden päästöjä on saatu vähennettyä. Ympäristönsuojelun painopiste on siirtymässä päästöjen vähentämisestä niiden ehkäisyyn eli kiertotalouden edistämiseen.