Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen kansalaisraati

Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen kansalaisraati keräsi suuren joukon kansalaisia arvioimaan kestävän kehityksen tilaa Suomessa. Kansalaisraatiin osallistui noin 500 suomalaista, jotka kaikki ilmoittautuivat vapaaehtoisesti mukaan raadin työskentelyyn.

Kansalaisraadin jäsenet ottivat kantaa kestävän kehityksen eri näkökulmiin, kuten luonnon ja ympäristön tilaan sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Jäsenet tarkastelivat asioiden tilaa vuoden 2018 Suomessa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään hallituksen ja eduskunnan työssä kestävän kehityksen edistämiseksi. Alla esittelemme poimintoja raadin tuloksista sekä kerromme tarkemmin kansalaisraadin työstä tulevaisuudessa.


Kestävän kehityksen kansalaisraadin tuloksia

Raati käsitteli kestävän kehityksen eri osa-alueita asettamalla ne neljään kategoriaan: minkä asioiden hyvä tila on varmistettava tulevaisuudessakin, mitä hyvää kehitystä on vahvistettava, mistä on syytä huolestua ja mitkä asiat ovat niin huonolla tolalla, että vaaditaan hyökkäystä.'

Katso tästä koottu esitys Kansalaisraadin 2018-2019 tuloksista (PowerPoint)

Huolestu: Nuorten epävarma tulevaisuus ahdistaa.

Kansalaisraati oli selvästi huolissaan nuorten tilanteesta. Raadin jäsenet kokivat, että monien nuoriin liittyvien asioiden nykytila on hyvä, mutta viimeaikainen kehitys heikkoa. Vastaajia huoletti nuorten lukutaito, luottamus yhteiskuntaan sekä tyytyväisyys elämään. Nuorten jääminen työn ja koulutuksen ulkopuolelle nähtiin erityisen vakavana ongelmana. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrän osalta sekä nykytila että viimeaikainen kehitys nähtiin huonona.

“Nuorten syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen on tartuttava muulloinkin kuin juhlapuheissa. Nuoret ovat tulevaisuus ja ilman heitä ei ole mitään.”

Hyökkää: Luonnon monimuotoisuuden tila vaatii pikaisia toimia.

Kansalaisraati oli erityisen huolestunut uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien määrästä. Vastaajien mukaan luonnon monimuotoisuuden nykytila ja viimeaikainen kehitys ovat kummatkin huonolla tolalla. Asian tilan korjaamiseksi on tehtävä pikaisia toimia. Huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on linjassa monimuotoisuudesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Lisäksi kansalaisraati arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää nykyistä enemmän.

”Ainutlaatuisen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelu on tärkeimpiä tehtäviä kansakunnallemme. Panostetaan siihen lisää ja paljon.”

Varmista: Kansalaisraati luottaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Kansalaisraati totesi monien asioiden nykytilan ja viimeaikaisen kehityksen hyväksi. Tällöin asioiden hyvä tila tulee varmistaa. Raatilaiset varmistaisivat erityisesti rakenteellisia kysymyksiä, kuten lehdistönvapautta ja kokemusta korruptiosta. Suomessa on vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat. Muita varmistamisen arvoisia asioita ovat esimerkiksi suomalaisten terveys ja koettu elämänlaatu. Globaalin vastuun kysymyksissä raatilaiset pitivät myönteisinä asioina Suomen vastuullista kauppapolitiikkaa sekä aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

“Suomessa on perusasiat hyvin, lehdistönvapaus ja vähän korruptiota. Tämä on hyvä pohja, mutta ei kuitenkaan itsestään selvää.”

Vahvista: Päästöjä täytyy vähentää yhä voimakkaammin.

Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä sekä ensirekisteröityjen autojen aiempaa vähäisemmät hiilidioksidipäästöt olivat indikaattoreita, joissa kansalaisraadin mukaan ollaan hyvällä tiellä. Päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin tehtävä edelleen töitä. Raadin jäsenet kokivat myös, että suurten yritysten globaali vastuullisuus on viime aikoina lisääntynyt. Vastuullisuuteen liittyvät myös ympäristö- ja ilmastokysymykset, joiden tärkeys korostuu kyselyssä yleisesti.

 

“Poliitikkojen pitäisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt pitäisi katsoa ilmastonmuutosta vuosikymmenien tähtäimellä eikä vaaleja silmällä pitäen.”


Kansalaisraadin jäsenet sijoittivat indikaattoreita nelikenttään, jonka avulla he arvioivat asioiden nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä.

Miten kansalaisraati toimii?

Kestävän kehityksen kansalaisraati järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Raadin jäsenet vastasivat itsenäisesti kertaluonteiseen verkkokyselyyn kestävän kehityksen tilasta. Osana raadin työtä järjestettiin avajaistapahtuma ja tulosten julkistamistilaisuus.

Kansalaisraadin työstä tehdään jatkuvaa, jotta hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta saavat tietoa kansalaisten arvioista kestävän kehityksen toteutumisesta Suomessa. Raatia täydennetään uusilla jäsenillä vuosittain.

Raadille osoitettu kysely perustuu valtioneuvoston kanslian ylläpitämiin kestävän kehityksen indikaattoreihin, niistä laadittuihin asiantuntija-analyyseihin sekä kansalaiskeskusteluun. Indikaattoriaineisto on jaettu seurantakoreihin, jotka tutkijat ja asiantuntijat ovat yhdessä kehittäneet. Seurantakoreihin voi tutustua tämän sivuston Seuranta-osiossa. Seurantakoreja ovat esimerkiksi luonnon ja ympäristön tila, yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä asuminen ja yhdyskunnat.

Miksi kansalaisraatia tarvitaan?

Tutkijat ja virkakunta arvioivat kestävän kehityksen tilaa tutkitun tiedon pohjalta, mutta eivät sitä, onko tila hyvä vai huono. Arvovalintoihin ja päätöksenteon tueksi kaivataan kansalaisten ääntä! Päättäjien on arvokasta tietää, mihin asioihin kansalaiset toivovat parannusta.

Kansalaisraadin tuloksia käytetään muun muassa hallituksen vuosikertomuksessa, jossa hallitus raportoi työstään eduskunnalle. Vuosikertomukseen sisältyy kestävän kehityksen luku, jossa tuodaan esiin raadin ajatukset aiheesta. Lisäksi virkakunta käyttää tuloksia arjen työssään. Tulosten julkistamisella pyritään myös herättämään keskustelua kestävästä kehityksestä vaalien kynnyksellä.