Toista kertaa järjestetty kestävän kehityksen kansalaisraati keräsi suuren joukon kansalaisia arvioimaan kestävän kehityksen tilaa Suomessa. Kansalaisraatiin osallistui noin 500 suomalaista, jotka kaikki ilmoittautuivat vapaaehtoisesti mukaan raadin työskentelyyn. Kansalaisraadin jäsenet ottavat kantaa kestävän kehityksen eri näkökulmiin, kuten luonnon ja ympäristön tilaan sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hallituksen ja eduskunnan työssä kestävän kehityksen edistämiseksi. 

Raati työskenteli 20.–26.1.2020. Ja tulokset julkaistiin 13.2 järjestetyssä tulostilaisuudessa, joka järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutin HELSUS:in kanssa. Katso tilaisuuden tallenne tästä. Lataa raadin kattavat tulokset tästä (PowerPoint).

Kuva: Kansaisraadin 2020 tulokset tiivistettynä

Kansalaisraati arvioi Suomen kestävän kehityksen tilaa vuoden 2019 tiedoilla. Raati käsitteli kestävän kehityksen eri osa-alueita asettamalla ne neljään kategoriaan: minkä asioiden hyvä tila on varmistettava tulevaisuudessakin, mitä hyvää kehitystä on vahvistettava, mistä on syytä huolestua ja mitkä asiat ovat niin huonolla tolalla, että vaaditaan hyökkäystä.'

 

Varmista: Hyvästä elämänlaadusta on pidettävä kiinni

Kansalaisraati totesi monien asioiden nykytilan ja viimeaikaisen kehityksen olevan Suomessa hyvä. Tyytyväisiä oltiin erityisesti suomalaisten elämänlaatuun, hyvään koulutustasoon sekä alhaiseen sairastavuuteen. Raadin mielestä nuorten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin oli hyvällä tolalla. Ympäristöasioista ilmanlaatu ja kasvava uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä pitää varmistaa myös jatkossa.

“Nuoret ovat entistä tietoisempia maailman tilasta ja luottamusta yhteiskuntaan lisää se, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa.”

 

Vahvista: Vauhtia vähäpäästöiseen liikkumiseen

Kansalaisraati oli huolissaan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Viimeaikaisen kehityksen perusteella oltiin kuitenkin toiveikkaita, että ne saadaan jatkossa yhä paremmin kuriin. Ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöjä raatilaiset pitivät edelleen liian suurina, mutta niidenkin suhteen viimeaikainen kehitys antaa aihetta optimismiin. Raati arveli myös, että työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää on saatu vähennettyä viime vuodesta ja työtä on jatkettava.

“Autoteollisuuskin on alkanut heräillä kysynnän muutokseen. Hinnat ja tietoisuus eivät kuitenkaan ole vielä kohdillaan.”

 

Huolestu: Nuorten lukutaito jatkaa heikkenemistään

Kansalaisraati oli viime vuoden tapaan eniten huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Raatilaisia huolestutti erityisesti nuorten lukutaidon heikkeneminen viime vuosina. Raadin mielestä nuoret aikuiset ovat vielä tyytyväisiä elämäänsä, mutta viimeaikainen kehitys herättää huolta jatkosta. Muilta alueilta raadin jäseniä huolestutti erityisesti päivittäistavarakaupan saatavuus.

“Lukeminen on mekaanisen taidon ohella avain koulutukseen, osallisuuteen yhteiskunnassa ja myös palkitsevaa itsessään.”

 

Hyökkää: Luonnon köyhtyminen kuriin

Ympäristöasioista raatilaisia huolettivat eniten luonnon monimuotoisuuden nykytila, ympäristölle haitallisten tukien määrä, suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki sekä jokien ravinnekuormitus Itämereen. Näissä kysymyksissä päätöksentekijöiden tulisi arvioida toimiiko nykyinen politiikka riittävän hyvin.

Raatilaisten mielestä perustoimeentulotuen saajien sekä vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien määrä on Suomessa edelleen suuri eikä nykyinen kehitys näytä lupaavalta. Myös sukupuolten välinen palkkaero on raatilaisten mukaan merkittävä, eikä tilanne näytä olevan parantumassa. 

“Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu ja se on huolestuttavaa etenkin koska ilmastonmuutoksen edetessä luonto ja sen eliöstö kohtaavat koko ajan lisää uhkia.”

 

Miten kansalaisraati toimii?

Katso Kansalaisraadin esittelyvideo (Youtube) 

Kestävän kehityksen kansalaisraati järjestetään nyt toista kertaa. Raadin jäsenet vastaavat itsenäisesti kertaluonteiseen verkkokyselyyn kestävän kehityksen tilasta. Vastaamista varten raatilaiset saavat käyttöönsä reilusta neljästäkymmenestä indikaattorista muodostetut kymmenen seurantakoria ja niihin liittyvät  asiantuntijoiden tekmät tulkintatekstit indikaattoreista. Kullekin raatilaiselle arvotaan kolmesta neljään seurantakoria, johon liittyviin kysymyksiin hän vastaa. Kaikki kymmenen seurantakoria ovat luettavissa ja kommentoitavissa näillä sivuilla.  

Indikaattoritiedon, tulkintatekstien sekä muun raatilaisella olevan tiedon perusteella raatilainen sijoittaa kunkin indikaattorin nelikenttään sen suhteen, onko asian (kuten. PISA-tulokset) nykytila Suomessa hyvä vai huono, ja onko asian viimeaikainen kehitys ollut hyvää vai huonoa Suomessa. Kukin raatilainen vastaa kolmen tai neljän seurantakorin kysymyksiin. Kaikkia seurantakorien tekstejä voi kommentoida suoraan tekstien alle, mikäli raatilainen haluaa antaa panoksensa myös muiden seurantakorien arvioimiseen. 

Kansalaisraadin työstä tehdään jatkuvaa, jotta hallitus ja kestävän kehityksen toimikunta saavat tietoa kansalaisten arvioista kestävän kehityksen toteutumisesta Suomessa. Raatia täydennetään uusilla jäsenillä vuosittain.

Raadille osoitettu kysely perustuu valtioneuvoston kanslian ylläpitämiin kestävän kehityksen indikaattoreihin, niistä laadittuihin asiantuntija-analyyseihin sekä kansalaiskeskusteluun. Indikaattoriaineisto on jaettu seurantakoreihin, jotka tutkijat ja asiantuntijat ovat yhdessä kehittäneet. Seurantakoreihin voi tutustua tämän sivuston Seuranta-osiossa. Seurantakoreja ovat esimerkiksi luonnon ja ympäristön tila, yhteiskunnallinen eriarvoisuus sekä asuminen ja yhdyskunnat.

Raadin toimintaa on kehitetty ensimmäiseen raatiin osallistuneiden antaman palautteen perusteella.

Miksi kansalaisraatia tarvitaan?

Tutkijat ja virkakunta arvioivat kestävän kehityksen tilaa tutkitun tiedon pohjalta, mutta eivät sitä, onko tila hyvä vai huono. Arvovalintoihin ja päätöksenteon tueksi kaivataan kansalaisten ääntä! Päättäjien on arvokasta tietää, mihin asioihin kansalaiset toivovat parannusta.

Kansalaisraadin tuloksia käytetään muun muassa hallituksen vuosikertomuksessa, jossa hallitus raportoi työstään eduskunnalle. Vuosikertomukseen sisältyy kestävän kehityksen luku, jossa tuodaan esiin raadin ajatukset aiheesta. Lisäksi virkakunta käyttää tuloksia arjen työssään. 

Kestävän kehityksen kansalaisraati 2019

Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen kansalaisraati keräsi suuren joukon kansalaisia arvioimaan kestävän kehityksen tilaa Suomessa. Kansalaisraatiin osallistui noin 500 suomalaista, jotka kaikki ilmoittautuivat vapaaehtoisesti mukaan raadin työskentelyyn. 

Ensimmäisen kestävän kehityksen kansalaisraadin tuloksia

Kansalaisraati arvioi Suomen kestävän kehityksen tilaa vuoden 2018 tiedoilla. Raati käsitteli kestävän kehityksen eri osa-alueita asettamalla ne neljään kategoriaan: minkä asioiden hyvä tila on varmistettava tulevaisuudessakin, mitä hyvää kehitystä on vahvistettava, mistä on syytä huolestua ja mitkä asiat ovat niin huonolla tolalla, että vaaditaan hyökkäystä.'

Katso tästä koottu esitys Kansalaisraadin 2018-2019 tuloksista (PowerPoint)

Huolestu: Nuorten epävarma tulevaisuus ahdistaa.

Kansalaisraati oli selvästi huolissaan nuorten tilanteesta. Raadin jäsenet kokivat, että monien nuoriin liittyvien asioiden nykytila on hyvä, mutta viimeaikainen kehitys heikkoa. Vastaajia huoletti nuorten lukutaito, luottamus yhteiskuntaan sekä tyytyväisyys elämään. Nuorten jääminen työn ja koulutuksen ulkopuolelle nähtiin erityisen vakavana ongelmana. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrän osalta sekä nykytila että viimeaikainen kehitys nähtiin huonona.

“Nuorten syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen on tartuttava muulloinkin kuin juhlapuheissa. Nuoret ovat tulevaisuus ja ilman heitä ei ole mitään.”

Hyökkää: Luonnon monimuotoisuuden tila vaatii pikaisia toimia.

Kansalaisraati oli erityisen huolestunut uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien määrästä. Vastaajien mukaan luonnon monimuotoisuuden nykytila ja viimeaikainen kehitys ovat kummatkin huonolla tolalla. Asian tilan korjaamiseksi on tehtävä pikaisia toimia. Huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on linjassa monimuotoisuudesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Lisäksi kansalaisraati arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää nykyistä enemmän.

”Ainutlaatuisen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelu on tärkeimpiä tehtäviä kansakunnallemme. Panostetaan siihen lisää ja paljon.”

Varmista: Kansalaisraati luottaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Kansalaisraati totesi monien asioiden nykytilan ja viimeaikaisen kehityksen hyväksi. Tällöin asioiden hyvä tila tulee varmistaa. Raatilaiset varmistaisivat erityisesti rakenteellisia kysymyksiä, kuten lehdistönvapautta ja kokemusta korruptiosta. Suomessa on vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat. Muita varmistamisen arvoisia asioita ovat esimerkiksi suomalaisten terveys ja koettu elämänlaatu. Globaalin vastuun kysymyksissä raatilaiset pitivät myönteisinä asioina Suomen vastuullista kauppapolitiikkaa sekä aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

“Suomessa on perusasiat hyvin, lehdistönvapaus ja vähän korruptiota. Tämä on hyvä pohja, mutta ei kuitenkaan itsestään selvää.”

Vahvista: Päästöjä täytyy vähentää yhä voimakkaammin.

Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä sekä ensirekisteröityjen autojen aiempaa vähäisemmät hiilidioksidipäästöt olivat indikaattoreita, joissa kansalaisraadin mukaan ollaan hyvällä tiellä. Päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin tehtävä edelleen töitä. Raadin jäsenet kokivat myös, että suurten yritysten globaali vastuullisuus on viime aikoina lisääntynyt. Vastuullisuuteen liittyvät myös ympäristö- ja ilmastokysymykset, joiden tärkeys korostuu kyselyssä yleisesti.

 

“Poliitikkojen pitäisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt pitäisi katsoa ilmastonmuutosta vuosikymmenien tähtäimellä eikä vaaleja silmällä pitäen.”


Kansalaisraadin jäsenet sijoittivat indikaattoreita nelikenttään, jonka avulla he arvioivat asioiden nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä.