Kestävää kehitystä -blogi

Mikko Sinersalo: Taksonomiasta sopu Suomen puheenjohtajakauden lopussa

Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisimpiä hankkeita oli poliittisen sovinnon saavuttaminen ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toimet määrittelevästä taksonomiasta. Kovan työn tuloksena  sopu saatiin lopulta aikaiseksi aivan puheenjohtajakauden päättyessä, juuri ennen joulua. Haaste oli melkoinen, koska poliittiset näkemykset eri neuvotteluosapuolten välillä olivat Suomen lähtötilanteessa, eli heinäkuun alussa, vielä varsin kaukana toisistaan. Taksonomia on aivan keskiössä EU:n kestävän rahoituksen kehittämisessä ja se vaikuttaa talouden toimintaan niin monin eri tavoin, että erilaiset näkemykset olivat tietenkin aivan ymmärrettäviä.

Mikä sitten tarkalleen ottaen taksonomia on, ja miksi se on herättänyt niin paljon huomiota? Taksonomia määrittää ympäristön kannalta kestäviksi katsottavat taloudelliset toimet - ei siis toimialoja. Jatkossa vain taksonomian mukaisiin toimiin kohdistuvia sijoituksia voidaan EU:ssa markkinoida ympäristön kannalta kestävinä. Reunaehtona taksonomiaan pääsylle on, että taloudellisen toimen tulee merkittävästi tukea vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta  (ilmastonmuutoksen estäminen ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merien suojelu ja kestävä käyttö, kiertotalous, saastumisen ehkäisy ja kontrollointi sekä ekosysteemien ja biodiversiteetin suojelu), aiheuttamatta kuitenkaan samalla millekään toiselle tavoitteelle merkittävää haittaa. Ihmisoikeuksien ja sosiaalisten tekijöiden osalta vähintään vähimmäissuojatoimien tulee täyttyä.

The devil is in the details

Taksonomiassa todetaan lähinnä periaatteelliset linjaukset, ja varsinaiset yksityiskohdat määritellään teknisissä tarkastuskriteereissä, kukin toiminto kerrallaan. Nämä tekniset tarkastuskriteerit on tähän mennessä saatu alustavasti valmiiksi vain ilmastonmuutoksen estämisen, ja osittain myös siihen sopeutumisen osalta. Toistaiseksi tätä työlästä projektia on hoitanut tekninen asiantuntijatyöryhmä, joka jatkossa korvataan kestävän rahoituksen alustalla eli platformilla. Työtä platformille riittää ja aikataulu on tiukka, mutta aikataulupaineista huolimatta eri sidosryhmät pääsevät kuitenkin esittämään kantansa lopputulokseen myöhemmin avautuvissa konsultaatioissa.

Teknisissä tarkastuskriteereissä määritellään yksityiskohtaisella tasolla kunkin yksittäisen taloudellisen toimen edellytykset taksonomian mukaisuudelle. Tekninen asiantuntijatyöryhmä on esimerkiksi ehdottanut, että energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen osalta tämä raja asetettaisiin sadaksi grammaksi hiilidioksidia per tuotettu kilowattitunti, ja tämä tulisi ajan myötä tiukentumaan. Henkilöautoilla päästörajaksi asettuu lopulta käytännössä pyöreä nolla, jolloin hybridiautot todennäköisesti jäävät taksonomian ulkopuolelle, toisin kuin viime kesänä julkaistussa teknisen asiantuntijatyöryhmän raportissa oli esitetty. Sinänsä uhraus ei olisi suuri, koska hybridiautot olisivat joka tapauksessa poistuneet taksonomiasta jo vuonna 2026.

Julkinen keskustelu mennyt osin sivuraiteille

Eniten julkista keskustelua taksonomian osalta on odotetusti aiheuttanut ydinvoima. Tämä on sinänsä hieman erikoista, koska taksonomia on alun perin suunnattu yksityiselle sektorille, jolle  ydinvoimalahankkeiden rahoittaminen ei ole keskeinen sijoituskohde. Toisaalta EU-maiden energiapaletit ovat  toisistaan niin poikkeavia, että aiheen herättämä debatti on ymmärrettävää: osa maista tukeutuu ydinvoimaan keskeisenä energiamuotona, kun toiset eivät joko käytä sitä lainkaan tai ovat luopumassa siitä.  Lopullinen päätös ydinvoimasta jää taksonomian teknisiä tarkastuskriteereitä jatkossa valmistelevan platformin käsiteltäväksi. Tämä ratkaisu oli välttämätön kompromissi, joka toisaalta myös mahdollistaa tulevaisuudessa tehtävien teknisten innovaatioiden huomioimisen.

Sääntelyyn tehtiin lukuisia parannuksia

Suomen puheenjohtajakaudella taksonomiaa kehitettiin eteenpäin monella tavoin. Keskeisimpiä muutoksia oli, että taksonomiasta tehtiin yksiselitteinen ja ainoa määritelmä ympäristön kannalta kestäville toimille. Kun tämän lisäksi vielä luotiin kiinteä linkki rahoituspalveluita tarjoavien toimijoiden tiedonantovelvoitteisiin, tulee vihreä sijoittaminen jatkossa selkiytymään ja muuttumaan helpommaksi.  

Toiseksi, taksonomiaan lisättiin puhtaasti vihreiden toimien lisäksi siirtymä- eli transitiotoimet. Näillä tarkoitetaan sellaisia toimia, jotka eivät välttämättä ole täysin päästöttömiä, mutta jotka edustavat sektorin parhaimmistoa ja mahdollistavat siten realistisen siirtymän hiilineutraaliin maailmaan. Transitiotoimien kriteerejä tullaan jatkossa tarkistamaan säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein. Lisäksi taksonomiaan otettiin mukaan mahdollistavat (enabling) toimet, joista esimerkiksi voi nostaa vaikkapa asuntojen energiatehokkuuden parannukset, vaikka ne eivät vielä yksinään tekisikään asunnosta taksonomiaan kelpaavia. Näiden kahden laajennuksen myötä taksonomian todellinen vaikuttavuus paranee, kasvattaen samalla ympäristön kannalta kestäviksi luettavien sijoituskohteiden määrää, joka puolestaan pienentää riskiä vihreän kuplan syntymiselle.

Kolmas merkittävä muutos oli muidenkin kuin rahoitusalan yritysten raportointivelvoitteiden tuntuva kasvattaminen taksonomian alaisten toimien osalta. Tällä pyritään korjaamaan sitä puutetta, joka kestävyysdatan osalta tällä hetkellä vallitsee. Sijoittajien ja rahoituspalveluita tarjoavien tahojen on tähän asti ollut vaikea arvioida lopullisten sijoituskohteiden kestävyysnäkökohtia, kun tätä tietoa ei ole ollut saatavilla. Kun jatkossa monet suuret yritykset joutuvat näistä tekijöistä kertomaan, ongelma helpottuu. On myös oletettavaa, että nämä laajemmat raportointikäytänteet tulevat leviämään myös pienempiin yrityksiin, kun markkinoiden käsitys riittävästä läpinäkyvyydestä muuttuu. Tästä kehityskulusta hyötyvät lopulta myös yritykset itse.

Mikko Sinersalo,

Riskiasiantuntija

Kirjoittaja työskentelee Finanssivalvonnassa ja on laajalti mukana kestävän rahoituksen sääntelyhankkeissa. Hän oli lisäksi mukana Suomen EU-puheenjohtajakauden taksonomiatiimissä.