Kestävää kehitystä -blogi

Sanna Rekola: Globaalit kansalaistaidot ovat kestävän kehityksen edellytys

Julkaisupäivä 2.1.2017 11.25 Blogit

Maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta edistävä kasvatus on edellytys kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle. Ilman globaaleja kansalaistaitoja tavoitteet voivat jäädä tuntemattomiksi, eikä toteuttamiseen löydy riittävää määrää käsipareja. Siksi on tärkeä varmistaa, että Suomessa tehtävä kasvatus ja koulutus ovat kestävän kehityksen asialla.

Kasvatus ja koulutus muuttavat yhteiskuntaa. Kestävän kehityksen tavoite 4.7 summaa tarvittavat kansalaistaidot hyvin. Tavoitteella halutaan varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Nämä sisältävät pitkän listan hyvälle elämälle keskeisiä asioita kestävän elämäntavan omaksumisesta ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon kunnioittamiseen sekä rauhan ja väkivallattomuuden edistämisestä kulttuurien monimuotoisuuden arvostamiseen. Mutta miten tavoite voidaan saavuttaa?

Globaalit taidot koulutuksen keskiöön

Kansalaisjärjestöt ovat pitkään toimineet globaalikasvatuksen parissa ja kehittäneet keinoja kansalaisten aktivoimiseksi kestävän kehityksen edistäjiksi. Järjestöjen kokemuksen mukaan opettajat ja kasvattajat kaipaavat tukea ja menetelmiä, joilla usein vaikeat ja pelottavatkin ilmiöt ilmastonmuutoksesta vihapuheeseen saadaan paketoitua lapsille ja nuorille sopivaan muotoon. Järjestöjen takataskusta löytyy runsaasti pedagogisesti laadukkaita globaaleja kansalaistaitoja kehittäviä menetelmiä. Näitä tarjoillaankin opettajille ja kasvattajille monin eri tavoin: tekemällä yhteistyötä opettajankoulutuslaitosten kanssa, järjestämällä täydennyskoulutusta ja kokoamalla järjestöjen tuottamia työkaluja Kepan ylläpitämään globaalikasvatuksen vinkkipankkiin.

Myös opetushallitus on tehnyt ansiokasta työtä globaalien kansalaistaitojen edistämiseksi. Perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyötä varten opetushallitus tutki maailmankansalaisen kompetensseja ja globaalia kumppanuutta. Kansalaisjärjestötkin pääsivät mukaan tähän työhön. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet toimivatkin hyvinä esimerkkeinä siitä, miten kestävä kehitys voidaan ottaa kouluopetuksen selkärangaksi.

Globaalit kansalaistaidot eivät kuitenkaan saa jäädä vain lasten ja nuorten asiaksi. Myös aikuisten on opittava elämään toisin ja tekemään elämässään kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Aikuisten evästäminen tavoitteen 4.7 mukaisilla tiedoilla ja taidoilla on kuitenkin huomattavasti haasteellisempaa. Muutoksen mahdollisuuksia tarjoavat paitsi erilaiset aikuis- ja täydennyskoulutuksen muodot, myös vapaa sivistystyö. Tärkeätä olisi, että kestävä tulevaisuus nousisi esille myös työpaikoilla ja päätöksentekoelimissä osana organisaatioiden ja niiden henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Laaja-alaista yhteistyötä tarvitaan

Globaalien kansalaistaitojen valtavirtaistamiseksi tarvitaan laaja-alaisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa laadittu Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelma (2007) on hyvä esimerkki yhteiskunnan eri toimijat kokoavasta suunnitelmasta, jolla pyrittiin edistämään globaalia vastuuta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelman toteuttaminen jäi kuitenkin sille asetetun aikaraamin sisällä vajaaksi. Arviointiraportti (2011) suosittikin asettamaan selkeämpiä tavoitteita yhteisen asian edistämiselle ja yhteistyön koordinoinnille. Samansuuntaisia huomioita tehtiin myös Kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden toimeenpanon arvioinnissa (2013).

Nyt olisi kreivin aika palata yhteisen asian äärelle. Kestävän kehityksen Agenda 2030:n universaalius kutsuu koko ihmiskunnan yhteistyöhön. Tarvitaan myös päättäjien ja viranomaisten sitoutumista asiaan ja kestävän kehityksen kasvatusta tukevia päätöksiä. Globaalit kansalaistaidot kuuluvat kaikille.

Sanna Rekola
Globaalikasvatuksen asiantuntija
Kepa ry

 

 

Selaa blogin artikkeleita