Kestävää kehitystä -blogi

Sami Pirkkala: Kestävä kehitys on EU:n ydintoimintaa

Julkaisupäivä 16.1.2020 8.58 Blogit

Vuonna 2015 YK:ssa tehtiin kestävän kehityksen kannalta merkittäviä päätöksiä. Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 loi yhteisen viitekehyksen ja tavoitteet maiden kestävän kehityksen työlle, ja Pariisin ilmastosopimus viitoitti tietä tulevien vuosien ilmastoponnistuksille. Näiden sopimusten myötä kaikki EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet Agenda2030:n 17 tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, sekä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen.

EU:ssa monet kestävän kehityksen ja ilmaston kannalta merkittävät politiikka-alueet, kuten vaikkapa liikennepolitiikka tai ympäristöpolitiikka, kuuluvat jaetun toimivallan piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden edellytykset edistää kestävyyden toteutumista näissä kysymyksissä riippuvat oleellisesti EU-tason päätöksenteosta. Jäsenmaiden lähtötilanteet ovat kuitenkin varsin erilaisia, ja yhteisen sävelen löytäminen on ajoittain haastavaa. Suomen puheenjohtajuuskaudella merkittäviä kestävän kehityksen kysymyksiä ovat olleet mun muassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen, komission kestävän rahoituksen aloitteiden edistäminen sekä EU:n ilmastotavoitteiden päivittäminen. Kestävän kehityksen ydintä ovat myös perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ja tähän Suomen puheenjohtajuuskaudella kiinnitettiin erityistä huomiota. 

Kestävä kehitys on uuden komission toiminnan ytimessä

Kestävä kehitys on joulukuun alussa aloittaneen komission toiminnan ytimessä. Komission kestävyystyön lippulaiva on joulukuussa julkistettu European Green Deal, joka sisältää useita kestävän kehityksen kannalta merkittäviä aloitteita eri politiikka-alueilla. Komissio kutsuu Green Dealia EU:n uuden taloudellisen kasvun strategiaksi. Komission tavoitteena on rakentaa EU:sta oikeudenmukainen ja hyvinvoiva yhteiskunta, jonka nykyaikainen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous toimii nettopäästöttömästi vuoteen 2050 mennessä, ja jossa talouskasvu on irtikytketty luonnonvarojen käytöstä. Green Deal on komission vastaus ilmastohaasteeseen ja sillä luodaan uusia työpaikkoja. Green Dealissa esitetään laaja joukko toimi ja aloitteita muun muassa ilmastoneutraliteetin saavuttamisen, energian, liikenteen, EU:n luontopääoman säilyttämisen, saasteettomuuden, teollisuuspolitiikan ja kiertotalouteen siirtymisen, vihreän yhteisen maatalouspolitiikan sekä oikeudenmukaisen siirtymän ja sen rahoittamisen alalta. 

Oleellinen osa Green Dealia on kestävyyden valtavirtaistaminen kaikkiin EU:n politiikkoihin. Komissio vannoo Green Dealissa vihreän valan, jonka mukaan kaikki komission aloitteet tulevat olemaan linjassa Green Dealin kanssa. Green Deal sisältää myös suunnitelmia kestävyysmuutoksen  rahoittamiseksi ja reilun siirtymän varmistamiseksi, sekä tutkimus- ja innovaatiopanostusten kohdentamiseksi Green Dealin toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin.

Komissio lähtee siitä, että EU toimii myös jatkossa globaalina edelläkävijänä kestävyysmuutoksen toteuttamisessa. Kauppapolitiikalla on tässä merkittävä rooli, ja kehityspolitiikassa kolmansia maita tuetaan sekä temaattisten painopisteiden että alueellisten strategioiden kautta. Kansallisten voimavarojen mobilisaatio kehitysmaissa on oleellinen osa kokonaisuutta, kuten myös yksityisten investointien mobilisointi

Kestävyys on arjen tekoja

Kestävyysmurros tarvitsee strategista järjestelmätason ajattelua, jota komissio Green Dealilla tavoittelee. Toisaalta kestävyysmurros syntyy jokapäiväisen käyttäytymisemme muutoksista ja arjen teoista. Suomen puheenjohtajuuskauden kokousjärjestelyillä ja käytännöillä tavoiteltiin aiempaa pienempää puheenjohtajuuskauden hiilijalanjälkeä, ja siinä myös onnistuttiin. Perinteisten puheenjohtajuuskausilahjojen korvaaminen kokouslentojen hiilipäästöjen kompensoinnilla pienensi puheenjohtajuuskauden hiilijalanjälkeä entisestään, ja tuskinpa kovin moni EU-virkamies jäi kaipaamaan yhtä uutta kravattia kaappiinsa.

Arjen toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi on myös yksinkertaisia työkaluja jotka ovat kaikkien käytettävissä. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan sitoumus2050 -sivuilla kuka tahansa voi selvittää oman hiilijalanjälkensä ja sitoutua konkreettisiin toimiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Samalla sivustolla voi tehdä myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä toimenpidesitoumuksia. Tähän mennessä sitoumuksia on tehty jo reilusti yli 2000. Vuoden vaihde on itse kullekin oiva kohta tehdä hyviä päätöksiä, ja oman arjen kestävyysmuutoksen voi helposti aloittaa sivustolla www.sitoumus2050.fi/elamantavat.

 

Selaa blogin artikkeleita