Kestävää kehitystä -blogi

Sami Pirkkala, Kaisa Tiusanen ja Hanna Rönty: Perus- ja ihmisoikeudet ovat Agenda2030:n ytimessä

Agenda2030 ja sen sisältämät 17 kestävän kehityksen tavoitetta perustuvat ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamiselle. Oikeusministeriön, valtioneuvoston kanslian, Ihmisoikeuskeskuksen ja Kestävän kehityksen toimikunnan 5.3.2020 järjestämässä Perus- ja ihmisoikeudet ja kestävä kehitys -seminaarissa keskusteltiin siitä, miten perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa ja kestävän kehitykseen tavoitteita voitaisiin tuoda Suomessa lähemmäs toisiaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin LNOB-periaatteeseen.

Perusoikeuksissa on kyse kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvista erityisen tärkeistä oikeuksista, jotka Suomessa on sisällytetty perustuslakiin. Nämä oikeudet liittyvät ihmisarvon loukkaamattomuuteen sekä yksilön vapauksiin ja oikeuksiin. Ihmisoikeudet ovat puolestaan oikeuksia, joista on sovittu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja jotka on saatettu Suomessa kansallisesti voimaan. Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. ”Yksilön oikeus on valtion velvollisuus”, kuten valtiosihteeri Malin Brännkärr asian kiteytti seminaarin avauksessa.

Kuva 1: Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun kertoo tiedontuotannon haasteista. Vieressä Panu Artemjeff oikeusministeriöstä ja Eeva Nykänen Itä-Suomen yliopistosta

Kuva 1: Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun kertoo tiedontuotannon haasteista. Vieressä Panu Artemjeff oikeusministeriöstä ja Eeva Nykänen Itä-Suomen yliopistosta

Agenda2030:ssa huomio kiinnittyy usein leave no-one behind -periaatteen toteutukseen. Näin kuuluu ollakin, sillä ihmisten hyvinvoinnin toteutuminen maapallon kantokyvyn rajoissa tarkoittaa kaikkien hyvinvoinnin toteutumista. Tilastot, niin tärkeitä ja hyviä kuin ovatkin, puristavat asiat usein keskiarvoihin, jolloin heikoimmin pärjäävät, alueellinen epätasa-arvo tai väestöryhmien väliset erot hukkuvat keskiarvon sisälle. Siksi tiedon tarkastelu kohdejoukon tiettyjen ominaisuuksien mukaan, disaggregointi, on merkittävää leave no-one behind -periaatteen tai perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Agenda2030-loppuasiakirjan kappale 74g listaa joukon ominaisuuksia, joiden osalta tiedon disaggregointi olisi erityisen tärkeää. On myös tärkeää huomioida erot ryhmien sisällä sekä moniperusteisen ja risteävän syrjinnän vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Suomessa Leave no-one behind -periaatetta lähestytään usein yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Ajattelemme, että periaate toteutuu, kun huolehdimme yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Seminaarin tärkeä viesti oli, että yksinomaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta huolehtiminen ei kuitenkaan riitä. Agenda2030 toimeenpanossa tulee huomioida kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, sillä kaikilla 17 kestävän kehityksen tavoitteista on yhteyksiä eri perus- ja ihmisoikeuksiin.

Kieli toimii ajattelumme välineenä, ja seminaarissa käytiin keskustelua siitä, miten meidän tulisi oppia käyttämään oikeudellista termistöä kestävän kehityksen yhteydessä, koska se auttaa perus- ja ihmisoikeusyhteyksien tunnistamisessa. Esimerkiksi perusoikeusjärjestelmässä keskeinen käsite ”pääsy oikeuksiin” ohjaa ajattelua tähän suuntaan.

Kuva 2: Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Kuva 2: Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila

Seminaarissa virinneen keskustelun jatkamiselle on lähiaikoina tiedossa oivallisia paikkoja: oikeusministeriössä on aloitettu kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelu, ulkoministeriössä valmistellaan valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa ja valtioneuvoston kansliassa viimeistellään valtioneuvoston Agenda2030-selontekoa. Valtioneuvoston kansliassa valmistellaan myös raporttia YK:lle Agenda2030:n toteuttamisesta Suomessa vuosina 2016-2020. Olisi toivottavaa, että perus- ja ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen väliset yhteydet nousisivat keskusteluun näissä kaikissa prosesseissa.

Perus- ja ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen tavoitteet -seminaarin muistio ja lisätietoa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelusta löytyy osoitteesta https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM025:00/2020.

 

Sami Pirkkala, Kaisa Tiusanen ja Hanna Rönty

Kirjoittajat ovat kestävän kehityksen sekä perus- ja ihmisoikeuksien parissa työskenteleviä virkamiehiä valtioneuvoston kansliassa ja oikeusministeriössä