Kestävää kehitystä -blogi

Riina Pursiainen ja Emma Hietaniemi: Kestävät elämäntavat -sitoumuksella kohti pienempää hiilijalanjälkeä?

Julkaisupäivä 24.4.2019 12.43 Blogit

 

Henkilökohtainen hiilijalanjälkitieto ja ilmastoteot kiinnostavat suomalaisia. Sitran huippusuosittua Elämäntapatestiä on tehty jo yli 660 000 kertaa ja kun se joulukuussa 2018 siirrettiin osaksi Sitoumus2050-palvelua, yli 1000 suomalaista innostuivat tekemään oman suunnitelman hiilijalanjäljen pienentämiseksi testin avulla.

Sadat tuhannet suomalaiset heräsivät viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen jälleen selvittämään elämäntapojemme ilmastovaikutuksia ja mitä me kukin voimme tehdä kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 300 kgCO2e. Elämäntapatestaajat ovat sen sijaan keskimäärin tiedostavampaa ja pienipäästöisempää väkeä. Testaajien hiilijalanjäljen keskiarvo on Sitran testissä noin 7300 kgCO2e ja sitoumus2050.fi sivun versiossa päästään jopa vielä alemmas keskiarvon ollessa 6800 kgCO2e. Hiilijalanjälkemme tulisi kuitenkin olla vuoteen 2030 mennessä noin 2 500kg CO2e, jotta pysäyttäisimme lämpötilan nousun 1.5 asteeseen. SYKE:n tutkimuksen mukaan asuminen muodostaa hiilijalanjäljestämme noin kolmanneksen, ruoka ja liikkuminen molemmat osaltaan noin viidenneksen. Neljännes henkilökohtaisista päästöistämme syntyy muusta kulutuksesta kuten tavaroista ja palveluista.


Tavoite ilman suunnitelmaa on vain haave

Kun yhä useampi suomalainen tietää oman hiilijalanjälkensä koon, seuraava askel matkalla kestäviin elämäntapoihin onkin itse kunkin jalanjäljen pienentäminen. Siksi valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050 yhdisti voimansa Sitran Elämäntapatestin ja 100 fiksun teon kanssa.

Joulukuun 10. päivä 2018 alkaen yksittäiset kansalaiset ovat voineet tehdä henkilökohtaisia sitoumuksia hiilijalanjälkensä pienentämiseksi Sitoumus2050-palvelussa. Palvelussa tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jossa Elämäntapatestin tulosten perusteella valitaan sellaisia uusia tekoja, joilla oma jalanjälki lähtee pienenemään. Tarkastelemalla suunnitelmia, voimme analysoida, millaisiin toimiin olemme valmiita. Kirpaiseva totuus on se, että elämäntavoissamme on tapahduttava muutos, jotta turvaamme puhtaan ja turvallisen tulevaisuuden tuleville sukupolville.  Onhan peräti 68% kulutusperusteista kasvihuonekaasupäästöistä jyvitettävissä meille, viidelle ja puolelle miljoonalle kansalaiselle.

 

Tuhatta kortta voi kutsua jo keoksi

Tutkailimme tuhatta henkilökohtaista sitoumusta ja niihin kirjattuja viestejä. Näyttää siltä, että hiilijalanjälkisuunnitelman tekeminen ei välttämättä aina kumpua innostuksesta ja motivaatiosta oppia uutta. Monen mielessä korostuu huoli maapallomme kantokyvystä ja tulevien sukupolvien elinolosuhteista köyhtyneessä biosfäärissämme. Toimenpiteisiin sitoutuminen ja suunnitelman luominen nähdään myös keinona lieventää ilmastoahdistusta. Jokaista sitoumusta yhdistää kuitenkin usko siitä, että oma korsi kannattaa aina kantaa kekoon.

 

“Toivon, että esimerkilläni kasvatan lapsistani vastuullisia kuluttajia,

joiden elämänarvot ja tärkeät asiat pohjautuvat muuhun kuin tavaraan.”


- Sitoumus Siilinjärveltä, tavoitteena 3400kg hiilijalanjälki.

 

Suomalaiset Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Joensuuhun ovat tehneet suunnitelmia kestävämmästä arjesta. Oman suunnitelman voi tehdä myös ulkosuomalaisena, mutta on huomioitava, että palvelun ympäristölaskenta perustuu Suomessa sovellettaviin tietoihin ja oletuksiin.

 

 

Sitoumuksen tehneiden hiilijalanjälki on noin 6 500 kgC2e ja he tavoittelevat keskimäärin noin 20% pienempää hiilijalanjälkeä vuoden sisällä. Kansallisessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kannustetaan noin 50% leikkauksiin kulutusperusteisissa päästöissä. Joka kymmenes sitoutuja on ottanut tavoitteekseen alle 3 000 kgCO2e lukeman ja pyrkii saavuttamaan sen keskimäärin vuoden 2020 loppuun mennessä. Jotta tavoitteet todella saavutettaisiin, on meillä jokaisella oltava myös oman arkemme näköinen strategia ja yhtäläiset mahdollisuudet sen toteuttamiseksi.

Oman suunnitelmansa luoneet suomalaiset ovat jo varsin harjaantuneita yhdessä, jos toisessa kestävän arjen osa-alueessa. Suunnitelmista näemme, että annamme mieluiten lahjaksi aikaa tai vain tarpeellista turhien tavaroiden sijaan. Käytämme omia kauppakasseja ja vesipulloja, ja yli puolet sitoutuneista kokee olevansa jo säntillisiä jätteen kierrättäjiä. Vietämme jo kasvisruokapäiviä ja äänestämme mieluummin kestävästi ajattelevia poliitikkoja. Pienistä teoista kasvaa iso puro, ja näihin toimiin on jokaisen helppo tarttua.

 

Hiilijalanjäljen pienentämiseen on monta keinoa


Haluamme edelleen petrata ja tehdä arjestamme vielä kestävämpää. Pienempi hiilijalanjälki syntyy, kun kiinnitämme huomiota jatkossa myös seuraaviin suunnitelmissa korostuviin toimiin. Emme ole välttämättä vielä olleet hoksanneet tarkistaa käytämmekö turhaa energiaa lämmitykseen, tarkkailleet sähkönkulutustamme, saati miettineet läträämmekö turhan paljon lämmintä vettä. Meitä kiinnostaa myös muuttaa ruokailutottumuksiamme: joka kolmas aikoo vähintään osallistua vegaanihaasteisiin, ellei siirtyä kokonaan kasviperäiseen ruokavalioon. Vähintään joka neljäs lisää kotimaisen ruuan, kuten järvikalan ja perunan syöntiä vaihtoehtona riisille ja ulkomaiselle lihalle. Haluaisimme jatkossa järkeistää kuluttamista ennemmin korjauttamalla hyvin palvelleita tuotteita kuin ostamalla uutta. Myös kodin turhan tavaran karsinta, niin kutsuttu konmaritus kiinnostaa.

 

“Mistään ei ole tarkoitus kokonaan luopua, vain kohtuullistaa kaikessa.”


- sitoumuksen tekijä Orimattilasta, tavoitteena 4600kg hiilijalanjälki

 

Monelle sitoumuksen tekeminen voi merkitä suuremman elämänmuutoksen käynnistämistä. Ilmastovaikutuksiltaan suuret teot edellyttävät usein taloudellisia  investointeja ja näihin sitoudutaan varoen. Tästä huolimatta moni pohtii auton vaihtamisen mahdollisuutta, sekä ajatusta muuttaa joko pienempään asuntoon tai lähemmäs työpaikkaa. Helpoksi muutokseksi puolestaan koetaan matkustamistottumusten muuttamiset – moni haluaakin viettää seuraavan vuoden lomat Suomessa tai lähiseuduilla.

 

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Kaikkien tuhannen henkilön toimenpiteiden toteutuessa saisimme aikaan jopa 1 467 800 kg CO2e päästövähennykset. Entä jos miljoona suomalaista tavoittelisi viidenneksen pienempää hiilijalanjälkeä? Tai jos nykyiset sitoutujat nostaisivat kunnianhimoaan kahdestakymmenestä prosentista neljäänkymmeneen?

 

“Haluan todella sitoutua näihin tavoitteisiin ja uskon että moni muukin haluaa, mutta tarvitsemme kaupunkimme tukea tavoitteiden toteutumiseksi ja niiden saavuttamisen helpottamiseksi.”

- sitoumuksen tekijä Pieksämäeltä, tavoitteena 5300kg hiilijalanjälki

 

Kansallisiin päästötavoitteisiin, jotka rajoittaisivat ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen ei päästä kuitenkaan yksin kansalaisten sisulla, vaan jokaisella yhteiskunnan sektorilla on ryhdyttävä toimiin. Hyvä elämä maapallon kantokyvyn rajoissa edellyttää vastavuoroisuutta omien arkisten valintojemme, yritysten ja päätöksentekijöiden välillä. Miten voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, että kansalaiset voivat tehdä kunnianhimoisempia henkilökohtaisia tavoitteita ja saadaan kunnon päästövähennystalkoot vauhtiin?

 

Testaa itsesi ja sitoudu pienemään hiilijalanjälkeen: https://sitoumus2050.fi/elamantavat

 

Sitran Elämäntapatesti ja 100 Fiksua arjentekoa siirrettiin osaksi valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050.fi palvelua joulukuussa 2018. Testin taustalaskennasta vastaa D-mat oy. Voit tutustua taustalaskennan periaatteisiin tästä

 

Kirjoittajat:

Riina Pursiainen, valtioneuvoston kanslia

Emma Hietaniemi ja Anu Mänty, Sitra

 

 

Selaa blogin artikkeleita