Kestävää kehitystä -blogi

Petra Elomaa: Eriarvoisuuden moniulotteiset vaikutukset

Julkaisupäivä 17.5.2018 13.16 Blogit

Eriarvoisuus näkyy useilla eri ulottuvuuksilla yhteiskunnassa, kuten esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvinvoinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa sekä uskossa tulevaisuuteen.

Tuloerot ovat yksiä keskeisimpiä eriarvoisuudesta kertovia indikaattoreita. Suomessa tuloerot ja pienituloisuus ovat pysyneet melko samalla tasolla vuosituhannen vaihteen jälkeen. Ne ovat kuitenkin selkeästi kasvaneet verraten esimerkiksi 1990-luvun alkuun. Lisäksi suurimman tulokymmenyksen tulo-osuudet ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tulonjaon kokonaistilaston mukaan vuonna 2016 ylimmän kymmenyksen tulo-osuus oli Suomessa lähes 23 prosenttia ja samalla pienimmän kymmenyksen vajaa neljä prosenttia.  

Tuloerot ja pienituloisuus kytkeytyvät myös muihin eriarvoisuuden osatekijöihin. Erityisesti huonotuloisuudella, terveysriskeillä ja alhaisemmalla elinajanodotteella on taipumus kasaantua. Hyvinvoinnissa ja huono-osaisuudessa on lisäksi alueellisia eroja ja eroja on nähtävissä myös eri sukupuolten välillä. Huono-osaisuuden lisäksi hyväosaisuudellakin on taipumus kasaantua: esimerkiksi hyvätuloisuus, korkea koulutus, hyvä terveys ja korkeampi elinajanodote kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

Huono-osaisuudella on myös taipumus kertautua, jolloin se siirtyy sukupolvelta toiselle. Kertautuminen näkyy muun muassa huono-osaisista perheistä tulleiden lasten alempana koulutuksena ja ylipäänsä huonompina elämän mahdollisuuksina. Lisäksi maissa, joissa tuloerot ovat suuret, on vanhempien ja lasten tulojen välillä suurempi korrelaatio kuin niissä maissa, jotka ovat tulonjaoltaan tasa-arvoisempia.

Eriarvoisuuden ulottuvuudet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja vaikuttavat yhteiskunnissa esimerkiksi hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja yhteiskuntarauhaan. Yhteiskunnallisten instituutioiden uskottavuus on eriarvoisissa maissa yleisesti ottaen alemmalla tasolla tasa-arvoisempiin maihin verrattuna. Lisäksi yhteiskuntarauha horjuu eriarvoisissa maissa tasa-arvoisempia maita herkemmin. Tämä kytkeytyy erityisesti nuoriin ja nuorten näköaloihin yhteiskunnassa.

Elämään tyytyväisyyttä voidaan pitää yhtenä keskeisistä hyvinvoinnin mittareista. Nuorten osalta se kuvastaa heidän uskoaan tulevaan ja mahdollisuuksiinsa elämässä. Suomessa nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään on eri tutkimusten mukaan verrattain hyvällä tasolla. European Social Surveyn tilastojen mukaan nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään on Suomessa kuitenkin viime vuosina hieman laskenut: vuonna 2016 nuorista, 18–25-vuotiaista aikuisista 85 prosenttia koki olevansa tyytyväisiä elämäänsä (asteikolla 1–10 arvosanan 7–10 antaneet). Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2006, samasta ikäryhmästä lähes 92 prosenttia koki olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Elämään tyytyväisyyden kokemuksissa voi myös olla melko suuriakin eroja saman ikäryhmän sisällä: osa kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, osa taas tyytymättömiä. Kokonaisuudessaan elämään tyytyväisyyden kokemukset kytkeytyvät myös eriarvoisuuden kehitykseen yhteiskunnassa.

Yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuvaavia indikaattoreita on koostettu yhteen osana valtioneuvoston kanslian johtamaa Suomen kestävän kehityksen tilan seurantaa. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden indikaattoreista voit lukea lisää täältä. Sivustolla voit myös kommentoida ja keskustella aiheesta. Käy tutustumassa!

 

Petra Elomaa, erikoissuunnittelija, Kela

Selaa blogin artikkeleita