Kestävää kehitystä -blogi

Markus Seppelin: Syrjäytyminen ja osallisuus puntarissa

Julkaisupäivä 13.6.2018 10.16 Blogit

Syrjäytymistä ja osallisuutta on tutkittu jo pitkään eri näkökulmista, mutta niiden mittaamiseen ei kuitenkaan ole yksiselitteisiä menetelmiä tai välineitä. Syrjäytymisessä on kyse usean hyvinvoinnille merkityksellisen tekijän puutteesta. Merkityksellisyyden määrittelyssä kohtaavat yksilön ja ympäröivän yhteisön odotukset ja kokemukset. Syrjäytymiseksi ymmärretään osattomuus jostakin yhteiskunnallisesti tärkeänä pidetystä toiminnasta. Tärkeänä pidetty määräytyy ympäröivän yhteiskunnan odotuksista, jotka ovat myös aikaan ja paikkaan sidottuja.

Osallisuus on ympäröivään yhteisöön kiinnittymistä, mutta sen muodot voivat vaihdella. Osallisuutta ja syrjäytymistä onkin syytä kuvata useiden eri mittareiden avulla. Hyväkään mittarien valikoima ei kuitenkaan koskaan kata kaikkia mahdollisia syrjäytymisen ulottuvuuksia tai osallisuuden muotoja.        

Työryhmä päätti valita kestävän kehityksen seurantajärjestelmän yhdeksi koriksi keskeisiä syrjäytymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta kuvaavia mittareita. Lukuisesta joukosta erilaisia osoittimia mukaan valikoituvat työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus, koululaisten yksinäisyyden kokemusten yleisyys ja äänestysaktiivisuus vaaleissa. Osallisuuden toteutumisen edellytyksien kannalta tärkeiksi mitattaviksi seikoiksi nousivat korruption yleisyys, lehdistönvapauden toteutuminen sekä nuorten luottamus Suomeen tulevaisuuden hyvänä asuinmaana. Tarkoitus on testata mittareiden tarkoituksenmukaisuutta ja käyttökelpoisuutta. Saadun palautteen perusteella mittaristoa on mahdollistaa muuttaa ja kehittää jatkossa.  

Nyky-yhteiskunnassa osallisuuden katsotaan rakentuvan tietojen ja taitojen kerryttämisen sekä työmarkkinoilla toimimisen ympärille. Syrjäytymisriskin pelätään lisääntyvän erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten parissa. Siksi yhdeksi keskeiseksi syrjäytymisriskiä kuvaavaksi mittariksi valittiin kansainvälisestikin käytetty NEET-indikaattori, eli niiden nuorten osuus ikä­luokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varus­mies­palvelussa. Nuorten elämän­tilanteet kuitenkin vaihtelevat ja NEET-status on yleinen jossakin vaiheessa elämää.

Pitkäaikainen yksinäisyys, johon syrjäytyminen ja osallisuuden puute voi johtaa, heikentää lasten ja nuoren elämänlaatua ja hyvinvointia. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista yksinäisyyden tunne on ohimenevä, mutta joka kymmenes koululainen kokee jatkuvaa yksinäisyyttä. Pojilla yksinäisyyden kokemus on selvästi tyttöjä yleisempää. Ilman läheistä ystävää olevien nuorten, etenkin poikien osuus on hieman vähentynyt viimeisten vuosien aikana.  

Äänestysaktiivisuutta käytetään usein poliittisen osallistumisen mittarina, koska siitä on helposti saatavissa luotettavaa tietoa. Äänestysaktiivisuus on kuitenkin kapea mittari kuvaamaan yhteiskunnallista osallistumista, sillä kansalaiset osallistuvat monin eri tavoin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Uusia osallistumisen muotoja on vielä vaikea mitata vertailukelpoisesti ja luotettavasti.

Suomi menestyy hyvin korruptiota ja lehdistönvapautta koskevissa kansainvälisissä vertailuissa. Tilanteen ylläpito vaatii työtä korruption kitkemiseksi sekä sananvapauden turvaamiseksi, jotta vakaa luottamus yhteiskuntaan säilyisi ja tasavertaiset osallistumismahdollisuudet turvattaisiin kaikille.

Nuorisobarometrissä on mitattu luottamusta Suomen tulevaisuuteen kysymällä nuorten mielipidettä Suomesta tulevaisuuden asuinmaana. Vastausten tulkinta ei ole aivan yksiselitteinen. Vuoden 2015 tulokset näyttivät nuorten uskon Suomeen hyvänä tulevaisuuden asuinmaana heikentyneen, mutta vuoden 2017 Nuorisobarometrin kyselyn tulokset osoittavat yhteenkuuluvuuden suomalaiseen yhteiskuntaan jälleen vahvistuneen. Nopean aaltoliikkeen tulkintaan ei ole helposti löydettävissä hyviä selityksiä. Haastammekin kaikki pohtimaan mittareiden tulkintaa ja kehittämistarpeita.    

Syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden indikaattorikorin tulkintateksti löytyy täältä. Lue lisää ja kerro oma näkemyksesi.

 

Markus Seppelin, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Selaa blogin artikkeleita