Kestävää kehitystä -blogi

Marja Innanen ja Sami Pirkkala: Agenda2030 tiekartta luo yhteisen suunnan

Kestävän kehityksen toimikunta valmistelee parhaillaan kansallista Agenda2030 tiekarttaa. Valmisteluprosessi on osallistava ja kaikki pääsevät mukaan, valmis tiekartta esitellään joulukuussa toimikunnan kokouksessa.

Agenda2030 tiekartta on koko yhteiskunnan suunnitelma kaikkien Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Suomi on yksi maailman edistyksellisimmästä maista Agenda2030:n toimeenpanossa, noin neljäsosa SDG-alatavoitteista vaatii Suomelta lisätoimia. Tiekartta tulee rakentamaan polun näitä alatavoitteita kohti. Polkua ei kuitenkaan rakenneta kapeakatseisesti yksittäisten alatavoitteiden näkökulmasta, vaan isompien järjestelmätasoisten muutosta vaativien alueiden kautta. 

Toimikunta on kevään aikana tunnistanut kuusi muutosaluetta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti useisiin Agenda2030 tavoitteisiin: Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä, Kestävä energiajärjestelmä, Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö, Sivistys, oppiminen ja kestävät elämäntavat, Terveys, hyvinvointi ja yhteiskunnallinen osallisuus, Hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus.
 
Tiekartalla tule olemaan keskeinen rooli Suomen Agenda2030-toimeenpanon edistämisessä. Me kestävän kehityksen pääsihteeristössä näemme, että toimikunnan tiekarttatyöllä on kuitenkin myös muita tarkoituksia.
 
Tunnistetut kuusi muutosaluetta ovat ne teemat, joissa toimintamme tulisi merkittävästi muuttua, jotta voisimme kirkkain silmin kertoa tavoittelevamme ihmisten hyvinvointia luonnon kantokyvyn rajoissa. Kuusi muutosaluetta siis konkretisoivat kestävän kehityksen sisältöä Suomen kontekstissa. Ne myös parhaimmillaan lisäävät kansallisen politiikan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. 

Tulevina vuosina Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työ tulee jäsentymään näiden muutosalueiden ympärille. Tämä jäntevöittää ja konkretisoi toimikunnan työtä. Näiden muutosalueiden kautta toimikunnan jäsentahot myös syventävät omaa ymmärrystään ja osaamistaan kestävästä kehityksestä ja kiinnittyvät toimikunnan yhteisiin tavoitteisiin. Jokainen toimikunnan jäsentaho voi löytää oman roolinsa ja konkreettisen toimintatapansa yhteisissä muutosalueissa. 

Kestävän kehityksen toimikunta on lähes 30 vuoden ajan pystynyt sopimaan yhteisestä suunnasta ja tavoitteista. Viimeisin laaja uudistus toteutettiin vuonna 2013, kun sovittiin Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta. Tiekarttatyö antaa toimikunnalle uuden yhteisen suunnan. Samalla kuitenkin pidetään kiinni toimenpidesitoumusmallin kaltaisista hyväksi koetuista työkaluista. 

Toimikunnan työ on ollut yhteiskunnallisesti arvokasta ja vaikuttavaa. Toimikunnan työ on vaikuttanut nykyisen ja aiempien hallitusten kestävän kehityksen linjauksiin. Nykyisen pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet vastaavat hyvin toimikunnan vuoden 2016 strategian tavoitteita. Toimikunnan nyt valmistelema Agenda2030 tiekartta on myös mainittu pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. 

Kestävän kehityksen toimikunta on parhaillaan rakentamassa toivottu tulevaisuutta eli visiota sekä konkreettisia tavoitteita kullekin muutosalueelle. Muutostavoitteiden on oltava riittävän konkreettisia ja sellaisia, että niihin voidaan yhteisesti sitoutua. Vaikka vuoteen 2030 on vain vähän aikaa, kunnianhimon taso on pidettävä korkealla ja katse on kohdistettava olennaisiin asioihin kussakin alueessa.

Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä.   

Marja Innanen ja Sami Pirkkala,

Kestävän kehityksen pääsihteeristö